Mistä äänestäjien kannattaisi olla näissä vaaleissa oikeasti huolissaan? Ja miten yleinen pessimismi voitetaan?
Maailma on taas kerran suuressa murroksessa. Geopolitiikka ja kauppa, teknologia ja ilmasto, arvot ja ajan henki ovat tyystin toiset kuin ne olivat muutama vuosi sitten.
Näissä vaaleissa on kysymys siitä, löytääkö Suomi paikkansa nopeasti muuttuvassa maailmassa. Pysymmekö kansakuntien eturivissä vai putoammeko kyydistä? Tässä seitsemän seikkaa, joita vaaliuurnaa lähestyessä jokaisen kansalaisen tulisi kavahtaa.
Eristäytyminen
Transatlanttinen suhde vinkuu ja paukkuu. Venäjä kasvattaa sotilaallista voimaansa. Brexit työntää kiilan Euroopan sisään. Geopoliitiikka on tärkeämpää kuin pitkään aikaan. Mitä Suomen pitäisi tehdä?
Meidän tulee varmistaa, että pohjoismailla on yhteinen ääni Euroopan Unionissa. Meidän tulee saada Norja mukaan Suomen ja Ruotsin väliseen puolustusyhteistyöhön ja vahvistaa tämän kolmion suhdetta USA:han. Meidän on luotava visio Trumpin jälkeisistä transatlanttisista suhteista ja oltava valmis Nato-jäsenyyteen Trumpin jälkeen. Eduskunnassa aion olla kansainvälisten kysymysten kotimainen tulkki.
Itseriittoisuus
Vapaakauppa on kuollut. Kauan eläköön mahdollisimman vapaa kauppa!
Turha itkeä kaatunutta maitoa. Vanhaa monen keskeistä kauppajärjestelmää on mahdoton herättää eloon. On ryhdyttävä rakentamaan uutta multilateralismia. EU:n ja Britannian välinen uusi sopimus on avainasemassa. Meidän on varmistettava, että se toteuttaa vapaakaupan eikä protektionismin ideaa. Tähän meillä on hyvä mahdollisuus EU:n puheenjohtajamaana. Aion omalta osaltani varmistaa, että Suomi on riittävän kunnianhimoinen tässä tärkeässä kysymyksessä.
Taantumuksellisuus
Pohjoismaissa on maailman parhaat yhteiskunnat. Piilaaksossa on maailman parhaat teknologiat.
Meidän on hakeuduttava yhteistyöhön amerikkalaisten teknologiayritysten kautta. Ne tarvitsevat ulospääsyä tilanteesta, jossa ne nähdään uhkana vapaalle yhteiskunnalle. Me tarvitsemme ikääntyvän yhteiskunnan avuksi parasta mahdollista teknologiaa. Aion kaikin tavoin lisätä liikettä USA:n länsirannikon ja Suomen välille!
Ajattelemattomuus
Co2-päästöt per henkilö ovat Suomessa 3x suuremmat kuin Kiinassa ja 10-kertaa enemmän kuin Intiassa. Toisin sanoen kyllä meidänkin tulee olla ilmastonmuutostalkoissa mukana. Eturintamassa.
Mutta tehdään tämä järkevästi. Teollisuuden päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti ilman että kilpailukykymme vähenee. Autoilun osuus päästöistä pienenee koko ajan. Tarvitaan kahden raiteen mallia: fiksua vaikuttamista EU:ssa ja hyvien toimintaedellytysten antamista teknologiayrityksillemme, jotka ratkovat näitä ongelmia. Tässä lisää ajatuksia aiheesta.
Kuppikuntaisuus
Kaupunkilaiset liberaalit eivät ole löytäneet tapaa tulla toimeen ärhäkkäiden populistien kanssa. Mielestäni pitäisi. Populistien, sosialistien ja nationalistien sulkeminen keskustelun ulkopuolelle ei ole ratkaisu. Englanniksi sanotaan, että asia pitää hoitaa ”on the merits” eli sen mukaan kenellä on parhaat faktat ja argumentit. Tämä on paras tapa suhtautua myös populisteihin, nationalisteihin ja sosialisteihin. Tätä periaatetta aion eduskunnassa toteuttaa.
Joutilaisuus
Suomi ei nouse veroja nostamalla vaan kasvulla. Paikallinen sopiminen, kohtuullinen verotus, sääntelyn purku, työperäinen maahanmuutto ja kunnollinen satsaus koulutukseen ovat oikea tie eteenpäin. Näissä asioissa aion olla ahkera eduskunnassa.
Toivottomuus
Yksi asia minua harmittaa ylitse muiden: se että tavallisilla suomalaisilla perheillä ei enää ole varaa lasten ja nuorten harrastuksiin. Koulutukseen pitää satsata enemmän. Kyllä. Tutkimuksen resursseja on lisättävä. Ehdottomasti. Mutta ei unohdeta harrastuksia. Harrastusten merkitys oman identiteetin rakentamisessa on ratkaisevan tärkeä. Aion eduskunnassa ajaa sitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus ainakin yhteen kunnon harrastukseen. Harrastava yhteiskunta on optimistinen yhteiskunta.