Trump + Brexit = (Reagan + Thatcher)2

Trump ja Brexit muuttavat maailmantalouden suuntaa kuten Thatcher ja Reagan aikanaan. Tällä kertaa meno on vain paljon rajumpaa ja riskialttiimpaa. Tässä arvailua siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Trumpin talouspolitiikka tulee koostumaan massiivisista veronalennuksista, sääntelyn purkamisesta, suurista investoinneista infrastruktuuriin, vapaakaupan kahlitsemisesta ja valtion vauhdikkaasta velkaantumisesta. Kun muistetaan, että Britannia hakee samaan aikaan kilpailukykyä EU:n ulkopuolella, on odotettavissa suuria muutoksia sekä talouspolitiikkaan että rahapolitiikkaan. Yhdellä lauseella ilmaistuna: suuri rahapoliittinen kokeilu alkaa olla länsimaissa ohitse, nyt alkaa suuri finanssipoliittinen kokeilu. Kiinnittäkää turvavyöt.

Mitä tämä kokeilu pitää sisällään?
Tulemme todennäköisesti Yhdysvalloissa näkemään merkittäviä tai hurjia veronalennuksia sekä yhteisö- että ansiotuloveroon. Trumpin avustajat ovat puhuneet viidentoista prosentin yhteisöverosta. Samaan aikaan tulemme näkemään suuria investointeja teihin, lentokenttiin, siltoihin. Saamme siis Reaganin veronkevennykset ja Rooseveltin New Dealin samaan aikaan. Eikä siinä kaikki. Monikansallisille yrityksille tarjotaan veroporkkana voittojen kotiuttamiseen ulkomailta. Nämä toimenpiteet tuovat lisää dynamiikkaa talouteen. Mutta mitä tapahtuu, koroille, dollarin kurssille ja velkavuorelle? No, näistä asioista ei Trumpin leirissä näytetä murehtivan: ”Kasvu hoitaa.”

Entä kauppapolitiikka? Kiinalaisten tuotteiden ”polkumyynti” pannaan aisoihin (kuten teräksen). TTP on kuollut ja todennäköisesti myös TTIP. On toki mahdollista, että Trump haluaa tehdä kauppapoliittisen liiton Euroopan kanssa Kiinaa vastaan. Tässä tapauksessa jonkinlainen TTIP syntyisi. Realistisempi vaihtoehto on, että Washington tekee vapaakauppasopimuksen Britannian kanssa. Se olisi huomattavasti helpompi myydä poliittisesti kuin uusi monenkeskinen sopimus. Sitä paitsi Obama siirsi Britannian jonon hännille. Jo pelkästään tästä syystä Trump saattaa haluta nostaa Britannian jonon ykköseksi. Monet ovat ehtineet jo veikata, että Trumpin uusi politiikka pelastaa Lontoon Cityn. Financial Times otsikoi ”Trump to make the City Great Again.”

Venäjän kanssa Trump tekee todennäköisesti diilin: rauha Syyriaan, välirauha Ukrainaan, pakotteet lievemmiksi ja NATOn laajentumiselle stoppi. Suomi hyötyy liennytyksestä taloudellisesti, mutta joutuu haastavaan paikkaan ulkopoliittisesti. Tähän saakka olemme kuvitelleet, että voimme tarpeen tullen livahtaa Natoon. Tämä tuskin on Trumpin maailmassa mahdollista.

Talouspolitiikassa tulemme huomaamaan pian, että yhteisöverokantamme ei enää ole kilpailukykyinen. Tulemme huomaamaan, että velkaantuminen ei enää pelota USA:ssa eikä Britanniassa. Tulemme huomamaan, että populistit vahvistuvat kaikkialla siellä, missä keskiluokka ei usko parempaan huomiseen.

Jos Trump onnistuu saamaan USA:n talouteen vauhtia, joutuu Suomi pohtimaan talouspolitiikkaansa uudestaan jo ensi keväänä. Jos Trump ajaa maailman talouden alas jyrkänteen reunalta, joutuu Suomi pohtimaan talouspolitiikkaansa uudelleen jo ensi keväänä.

Jos joku väittää, että tämä ei koske meitä, hän on väärässä. Anglosaksinen kapitalismi muuttaa muotoaan, ja muun maailman on siihen sopeuduttava.

Valtion omistusohjaus: Näytelmäversio

Mitä mieltä Adam Smith ja Friedrich List, nuo kaksi suurta talousajattelijaa, olisivat hallituksen omistajapoliittisesta linjauksesta? Tervetuloa teatteriin!

HENKILÖT:
Adam Smith: vapaakaupan ja markkinatalouden apostoli
Frierich List: saksalaisen poliittisen taloustieteen professori
Juha Sipilä: Suomen pääministeri
Kertoja: taloustieteen aatehistorian harrastaja

ENSIMMÄINEN NÄYTÖS
Kertoja: Kaikki tietävät kuka oli Adam Smith. Mutta onko Friedrich List (1789-1846) teille tuttu? Hän oli Snellmanin talouspoliittinen oppi-isä, saksalaisen poliittisen taloustieteen professori. Anglosaksisissa maissa häntä on joskus tituleerattu protektionismin isäksi. Suomalaisessa katsannossa häntä pidetään miehenä, joka osasi yhdistää markkinatalouden, vapaakaupan ja valtion ohjauksen.

Mikä on totuus? Totuus on se, että List katsoi valtion voivan ohjata kehittymättömiä talouksia kohti vapaakauppaa tullimuureja hyväksi käyttäen. Totuus on myös se, että hän uskoi valtion vahvaan rooliin talouden rakenteen määrittelyssä.

Mitä herrat List ja Smith ajattelisivat Sipilän hallituksen omistajapoliittisesta linjauksesta. Let’s find out!

TOINEN NÄYTÖS
Aika: torstai 12.5.2016 klo 15:00
Paikka: Valtioneuvosto, Helsinki

Sipilä: Ensimmäinen peruste valtion omistukselle on ”luonnollinen monopoli tai erityistehtävä”.
List: Hieno oivallus yhdistää ”erityistehtävä” luonnolliseen monopoliin. Tämä antaa hallitukselle vapaat kädet kehitellä erilaisia erityistehtäviä aina tarpeen mukaan.
Smith: Mitä ihmettä? Mikä erityistehtävä? Ei näitä kahta asiaa voi yhdistää.
Sipilä: Toinen peruste valtion omistukselle on finanssi-intressi, mutta pelkän finanssi-intressin yhtiöiden pääomat tulisi parhaana mahdollisena ajankohtana allokoida vauhdittamaan tehokkaammin kansantalouden kasvua.
List: Kuulostaa hyvältä!
Smith: Kuulostaa hyvältä, mutta, mutta… Miten valtio tietää mikä on ”paras mahdollinen ajankohta”. Aikooko valtio ryhtyä spekuloimaan hintakehityksellä?
Sipilä: Kolmas peruste on strateginen intressi
List: Juuri näin. Valtion pitää ajatella strategisesti.
Smith: Kyllä, jos puhutaan maanpuolustuksesta ja oikeusvaltiosta. Mutta tätä argumenttia voi käyttää vaikkapa jogurttiteollisuuden puolustamiseen.
Sipilä: Neljäs peruste on uuden luominen. Aktiivisella omistuksella tuetaan hallittua elinkeinorakenteen
uudistumista sekä yhteiskunnan toimintojen ja palvelujen kehitystä esimerkiksi alustataloudessa.
List: Jee!
Smith: Voi ei! Onko valtio parempi luomaan uutta kuin esimerkiksi SLUSH? Pelkään, että tulee vain uusia risupaketteja ja Talvivaaroja.
Sipilä: Viides peruste on suomalaisen omistuksen puolustus.
List: Ehdottaman hyvä.
Smith: Omistuksen puolustus on tärkeä. Paras tapa puolustaa suomalaista omistusta on sallia se, että suomalaiset voivat vaurastua. Että omistukseen liittyvät verot ovat mahdollisimman alhaisia. Tätäkö pääministeri tarkoittaa?

ESIRIPPU LASKEUTUU