Yksi lause, kolme huonosti perusteltua väitettä

Pääministeri Antti Rinne kommentoi Britannian uutta Brexit ehdotusta lyhyesti ja ytimekkäästi. Mutta ei kovin tarkasti.

Rinteen mukaan ”ehdotetut ratkaisut eivät varmista Pitkänperjantain sopimuksen kunnioittamista, EU:n yhtenäisyyttä ja sisämarkkinoiden toimintaa.” Onko näin?

David Trimble, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon Pitkäperjantain sopimuksen neuvottelusta, kirjoitti Daily Telegraph -lehdessä, että uusi Brexit-suunnitelma kunnioittaa tuota sopimusta paremmin kuin EU:n jo hyväksymä erosopimus (joka kaatui Britannian parlamentissa kolme kertaa.) Kumpaa pitäisi uskoa?

Millä tavalla uusi ehdotus loukkaisi EU:n yhtenäisyyttä? EU:ssa on jo nyt erilaisia alueita. On Shengen-alue ja Euroalue. Millä tavalla koko Irlannin saaren erityisalue rikkoisi tätä kirjoa?

Entä miten ehdotettu ratkaisu uhkaisi sisämarkkinoiden toimintaa? Sisämarkkinat toimivat vallan hyvin, vaikka Ahvenanmaa on EU:n verounionin ulkopuolella. Miksi ne eivät toimisi tilanteessa, jossa Irlanti ja Pohjois-Irlanti muodostavat oman poikkeuksen? Varsinkin kun Britannian ehdotus hyväksyy EU:n tuomioistuimen ratkaisuvallan Irlannin saarta koskevissa kysymyksissä?

Näyttää siltä, että Suomi ei käytä EU-puheenjohtajuuttaan ratkaisun hakemiseen Brexit-kiistaan. Toistamme vain EU:n taktisia neuvottelukantoja. Harmi. Koko Eurooppa hyötyisi hieman kunnianhimoisemmasta puheenjohtajamaasta.

Dominic Cummings on kova luu

Boris Johnsonin neuvonantaja Dominic Cummings on onnistunut muuttamaan Brexit-draaman juonen totaalisesti. Aloite on nyt Lontoolla.

Kuinka monesta poliittisesta neuvonantajasta on tehty elokuva? Henry Kissinger tulee mieleen ensimmäisenä. Mutta hän ei ollut pelkästään Nixonin neuvonantaja; hän toimi myös ulkoministerinä. Martin Selmayrista, Jean Claud Juckerin ykkösavustajasta, saatetaan sellainen tehdä, mutta ei ole tehty vielä.

Siitä saakka, kun Benedict Cumberbatch näytteli Dominic Cummingsia The Uncivil War -elokuvassa, on Cummingsia pidetty joko hulluna tai nerona. Sen lisäksi, että hän oli keskeisessä osassa Brexit-kampanjassa, hän oli ratkaisevassa osassa aiemmassa kampanjassa, joka onnistui pitämään Britannian poissa eurosta.

Kolme muutosta

Dominic Cummings on saanut aikaan kolme merkittävää muutosta pääministeri Boris Johnsonin avustajana. Ensiksi hän on tehnyt No Deal -vaihtoehdosta uskottavan vaihtoehdon. Jopa Euroopan komissio lähtee siitä, että No Deal on todennäköisin vaihtoehto. Toiseksi hän on onnistunut tekemään Irlannin rajaa koskevasta Backstop -ratkaisusta ”epädemokraattisen backstop-ratkaisun”. Ja kuka voi väittää vastaan? Kun Britannian parlamentti on kolme kertaa hylännyt backstop-ratkaisun, on vaikea väittää, että siitä kiinnipitäminen on kovin demokraattista. Kolmanneksi hän on tuonut energiaa ja uskoa Boris Johnsonin johtamaan hallitukseen.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Minun veikkaukseni on, että syyskuun alussa rävähtää. Työväenpuolue esittää äänestystä hallituksen luottamuksesta, parikymmentä konservatiivipuolueen edustajaa äänestää hallitusta vastaan. Hallitus saa epäluottamuslauseen. Entä sitten? Hallitus määrää vaalit marraskuulle. Tämä tarkoittaa sitä, että edes hallituksen kaatuminen ei ehdi peruuttaa Brexitiä, joka tapahtuu 31 lokakuuta 2019. Välissä käydään iso keskustelu perustuslaista ja yritetään erilaisia manöövereitä, mutta todennäköisin vaihtoehto on Britannian ero 31 lokakuuta.

Eron jälkeiset vaalit tullaan pitämään suuren taloudellisen turbulenssin vallitessa. Äänestäjien on valittava neljän vaihtoehdon välillä.

Neljä vaihtoehtoa

Vaihtoehto yksi on kaikkien aikojen vasemmistolaisin työväenpuolue, jota johtaa kaikkien aikojen vasemmistolaisin työväenpuolueen puheenjohtaja eli Jeremy Corbyn. Ei kuulosta kovin houkuttelevalta.

Vaihtoehto kaksi on liberaalidemokraatit, joilla on uusi karismaattinen johtaja Jo Swinson. Puolueen viimeaikaisen menestyksen takana on ollut vaatimus Brexit pysäyttämisestä. Juna on kuitenkin marraskuussa jo mennyt. Miksi siis äänestää heitä?

Kolmas vaihtoehto on Nigel Faragen Brexit-puolue. Ainoa asia sen agendalla on ollut ero EU:sta. Miksi äänestää heitä marraskuussa, jos Brexit on jo toteutunut?

Neljäs vaihtoehto on äänestää ainoaa puoluetta, jolla on selvä suunnitelma Brexitin jälkeiseen aikaan. Tässä tilanteessa konservatiivien äänestäminen saattaa yhtäkkiä tuntua melko luontevalta. Uskon, että tämä on Cummingsin pelisuunnitelma.

Brittiläistä downshiftausta

Paljon voi tietenkin tapahtua ennen lokakuun loppua, mutta yksi asia on varma. Britannian käyttäytymistä ei ohjaa talous vaan kysymys kansallisesta suvereniteetista ja kysymys siitä, miten kansanäänestyksen mandaattia tulkitaan. Tämä hallitus lähtee siitä, että ainoa tapa pelastaa demokratian uskottavuus on toteuttaa Brexit lokakuun viimeisenä päivänä. Kävi taloudelle miten vain.