Suomi = Itävalta + Ranska + Hollanti

Perussuomalaisten vaalivoitto on yhdistelmä Itävallan, Ranskan ja Hollannin kokemuksia.

Yhtymäkohta Itävaltaan löytyy Vapauspuolueen noususta. Kun vanhat puolueet eivät ottaneet maahanmuuton ongelmia tosissaan, kääntyivät äänestäjät Haiderin puoleen.

Yhtymäkohta Ranskaan ja Hollantiin on EU-kansanäänestys. Ranska ja Hollanti – kaksi aiemmin myönteisesti Euroopan unioniin suhtautunutta maata – hylkäsivät EU:n perustuslain kansanäänestyksessä vuonna 2005. Populististen puolueiden nousu ei äänestyksiin lakannut. Populistipuolueet ovat yhä vahvoja molemmissa.

Eduskuntavaalit eivät muodollisesti olleet EU-kansanäänestys. Mutta käytännössä ne sitä olivat. Nyt myös suomalaiset saivat sanoa mitä mieltä ovat yhä tiiviimmästä unionista.

Sarkozy vs. Royal

Ranskan roolimalli on Angela Merkel – ei Margaret Thatcher. Tämä tuli selväksi kun Francois Heisbourg puhui Ranskan presidentinvaaleista EVAssa. Heisbourg on yksi tunnetuimpia eurooppalaisia turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita.

Ranskassa on Heisbourgin mukaan meneillään eksistentiaalinen kriisi. Hätätila johtuu siitä, että Ranskan valtio – joka on ranskalaisen yhteiskunnan ydin – on uhattuna. Valtion asemaa uhkaa sekä globalisaatio että Euroopan integraatio. Siksi ei ole yllätys, että kaikki presidenttiehdokkaat suhtautuvat globalisaatioon kielteisesti ja integraatioon vähätellen.

Vaaleissa ei valita vain presidenttiä. Vaaleissa valitaan Ranskan toimitusjohtaja ja de facto monarki. Siksi pelissä on paljon.

Kuka tahansa kolmesta pääehdokkaasta voi Heisbourgin mielestä tulla valituksi. Nicolas Sarkozy on todennäköisin, mutta viime vaaleissa todennäköisin vaihtoehto on aina hävinnyt. Ségolène Royal on suosittu, mutta hänen suosiotaan näivettää hänen levämperäinen suhtautuminen asiantuntijoihin ja asiantuntemukseen. Francois Bayrou on noussut varteenotettavaksi ehdokkaaksi siksi, että hän on sanonut muiden ehdokkaiden lupaavan liikaa.

Parhaimmillaan Ranskaa odottaa Angela Merkelin tie – eli maltilliset uudistukset. Pahimmillaan edessä on eksistentiaalisen kriisin jatkuminen.