Suomi tarvitsee porvarihallituksen…

…tai uudistusvimman omaavan sosdem-puolueen.

Itse asiassa uudistusmielinen demaripuolue voisi olla kaikkein paras vaihtoehto siksi, että nimenomaan työmarkkinoiden toimintaan tarvitaan suuria parannuksia. Näihin kysymyksiin demareilla pitäisi olla asiantuntemusta. Paljon puhuttu Saksan mallin syntyi siten, että Schröderin johtamat demarit ajoivat uudistukset läpi.

Hallituksen budjettiriihi osoittaa, pystyvätkö Suomen demarit uudistumaan. Puheenjohtaja Urpilaisen lupaus rakenneuudistuksista oli hyvä asia. Mutta puheet ovat puheita, teot odottavat. Kolmannella kotimaisella ilmaisten: she can talk the talk but can she walk the walk.

Jos demareista ei tule reformipuoluetta, on ainoa vaihtoehto porvarihallitus. Silloin otamme mallia Ruotsista, jossa porvarihallitus teki tarvittavat uudistukset. Kyllä sekin vaihtoehto toimii.

Porkkalan kaupunki – Porkkala stad

Kun katsoo maantieteellistä ja kielikarttaa – ja viettää kesänsä Kirkkonummella – vaikuttaa ilmiselvältä, että Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kannattaa yhtyä. Professori Heikki A. Reenpäällä on liitokselle nimikin: Porkkalan kaupunki – Porkkala Stad.

Riippumatta siitä, ihastuuko ehdotettuun nimeen, on Heikki A. Reenpään ehdotus erinomainen. (Ja kun otan näin voimakkaasti kantaa, täytyy ilmoittaa, että Heikki A. Reenpää on sukulainen.)

Uudesta kaupungista tulisi kaksikielisyyden ikoni. Kaupunki, joka ottaisi kaikessa kaksikielisyyden huomioon. Muutaman vuoden päästä helsinkiläiset lähettäisivät lapsiaan kesäksi Porkkala Stadiin opettelemaan ruotsia. Koulut näyttäisivät mallia, miten kaksikielisyys toteutetaan uhraamatta ruotsinkielisten identiteettiä. Kaupat jatkaisivat kaksikielisinä kuten tänäänkin.

Pelkällä kaksikielisyydellä ei kuitenkaan elä. Siksi on hieno havaita, että Kirkkonummen, Inkoon ja Siuntion kolmiolla on poikkeuksellisen hyvät tulevaisuuden näkymät. Mahdollinen nestekaasusatama ja muut liikennehankkeet, kasvava väestömäärä ja yrittäjyys siivittävät aluetta eteenpäin. Helsingin läheisyys auttaa houkuttelemaan asukkaita.

Vielä nimestä: siihen ei kannata juuttua. Heikki A. Reenpään ehdotusta kannattaa pohtia kulttuurisista, maantieteellisistä, taloudellisista ja kielipoliittisista lähtökohdista. Kun näin tekee, huomaa, että ehdotus on järkevä.