Risto E.J. Penttilä

Vastoin yleistä luuloa EU voi tehdä tarjouksestaan paremman.

Euroopan Unionin virallinen kanta on, että pöydällä oleva Brexit-sopimus on paras mahdollinen. Sitä ei voida muuttaa. Siihen ei voida mitään lisätä. Saksan liittokansleri Angela Merkel on kuitenkin vihjannut, että kompromissi voisi olla mahdollinen.

Millainen kompromissi olisi hyväksyttävissä sekä Lontoossa että Brysselissä?

Vastaus on yksinkertainen: kompromissi syntyy, jos EU tekee juridisesti sitovan tarjouksen, että Pohjois-Irlannin rajaa koskeva perälauta- tai ”backstop” -järjestely on määräaikainen. Esimerkiksi kaksi vuotta.

Tämä tarjous poistaisi vaaran, että EU pystyy pitämään Britannian osana tulliunionia määräämättömän ajan. Se poistaisi myös pelon, että EU voisi torjua Britannian tulevat kauppasopimukset (sillä perusteella, että rajakysymystä ei ole ratkaistu). Näyttää todennäköiseltä, että jopa Brexitin tiukimmat vastustajat eli niin sanotun European Research Groupin jäsenet voisivat hyväksyä tämän järjestelyn. Se olisi tarvittava läpimurto.

Mutta miten EU voisi tällaisen tarjouksen tehdä? Sehän on sanonut, että neuvoteltua sopimusta ei muuteta? Jos EU:n johtajat allekirjoittaisivat julistuksen, jonka mukaan backstop kestää vain kaksi vuotta, olisi kyseessä niin vahva kannanotto, että sitä olisi pakko uskoa. Jopa Lontoossa.

Entä Irlanti? Irlannin kannalta pahin mahdollinen lopputulema on kaoottinen no-deal brexit. Mitä todennäköisemmältä no-deal vaikuttaa, sen houkuttelevammaksi kahden vuoden määräaika backstopille muodostuu.

Mitä Suomi voisi tehdä? Suomi voisi hyvin ehdottaa tällaista menettelyä. Miksi? Muutoin Brexit-kaaos tulee meidän puheenjohtajuutemme syliin.

Nyt on.

Julkaisimme 18.12.2018 Washingtonissa raportin pohjoismaiden uudesta kansainvälisestä roolista*. Yksi eniten keskustelua herättäneistä asioista oli käsite ”Uusi pohjoismainen ryhmittymä”, johon kuuluu myös Viro.

New America think tankin johtaja Anne-Marie Slaughter piti ”the New Nordics” -käsitetty erinomaisena. Toomas Hendrik Ilves muistutti, että hän oli jo 20 vuotta sitten ehdottanut samaa. Yritysten edustajat (Equinor, Saab ja Google) totesivat, että yritysten kannalta Viro on jo aikaa sitten integroitunut osaksi pohjoismaita.

Entä sitten muut Baltian maat? Mitä mieltä he olivat? Yksi suurlähettiläs totesi, että Viro on nyt sitten jättänyt muut Baltian maat. Kyllä ja ei. Se että Virosta on tullut de facto pohjoismaa, ei tarkoita sitä että Viro jättäisi muut Baltian maat. Ovi on avoinna Baltian maille ja muille samanmielisille maille. Kyseessä ei ole poliittinen blokki vaan verkosto, joka tekee läheistä yhteistyötä.

Suomen EU-puheenjohtajuus tulee olemaan näytön paikka uudelle pohjoismaiselle ryhmittymälle. Jos Suomi varmistaa, että muiden pohjoismaiden (myös Norjan ja Islannin) näkemykset ovat mukana asialistalla, otamme suuren harppauksen eteenpäin. Tällä hetkellä tilanne näyttää lupaavalta: Suomi on tehnyt läheistä yhteistyötä Viron kanssa, jotta voidaan varmistaa, että Viron puheenjohtajuuden digitaalinen agenda edistyy Suomen puheenjohtajuuden aikana.

Uusi pohjoismainen ryhmittymä voi olla merkittävä tekijä Euroopan tulevaisuuden rakentamisessa. Toivottavasti Suomen puheenjohtajuus vie asioita oikeaan suuntaan.

—

*The New Nordics – Modern Bridgebuilders