Ensin äänestetään, sitten arvotaan

Suomalainen vaalijärjestelmä on jännittävä: ensin ihmiset äänestävät, sitten arvotaan hallitus. Uusi hallitus saattaa olla looginen seuraus vaaleista – tai sitten ei.

Kolmen puolueen tasaisuus mahdollistaa erilaiset hallitusvaihtoehdot. Jos mennään kylmän matemaattisesti kaksi suurinta puoluetta muodostavat hallituksen, johon lisätään muutama pieni puolue koristeeksi.

Jos käytetään tunneälyä, hallituksen muodostaa suurin puolue ja paremmin menestynyt kahdesta seuraavaksi suurimmasta puolueesta. Tässä vaihtoehdossa Keskusta (joka todennäköisesti on suurin puolue vaalien jälkeen) voisi valita partnerikseen kokoomuksen edellyttäen, että kokoomus menestyy viime vaaleihin nähden erittäin hyvin ja demarit erittäin huonosti.

Suomalaisia ei nykyinen järjestelmä tunnu häiritsevän. EVAn asenne- ja arvotutkimuksessa (jotka ovat luettavissa EVAn sivuilla) käy ilmi, että äänestäjät eivät kaipaa selkeitä hallitusvaihtoehtoja ennen vaaleja. He luovuttavat mielellään hallituksen muodostuksen vaalien jälkeisiin arpajaisiin.

Perustuslaki uusiksi

Suuret puolueet ja suurimpien lehtien pääkirjoitustoimittajat ovat liki yksimielisiä siitä, että perustuslaissa on valuvika, joka on pikaisesti korjattava.

Näin ei Suomessa ole aina ajateltu.

Pari vuotta sitten kritisoin sekä perustuslakia että presidentti Halosta. Väitin, että perustuslaki oli väärässä jakaessaan ulkopolitiikan johdon hallitukselle ja presidentille epämääräisellä, tulkinnanvaraisella tavalla. Väitin myös, että presidentti oli hoitanut ulkopolitiikkaa huonosti.

Tuolloin suuret puolueet ja suuri osa kommentoivaa lehdistöä oli sitä mieltä, että kritiikkini oli aiheetonta. Perustuslaissa ei kuulemma ollut mitään vikaa. Eikä presidentissä liioin.

Nyt kannat ovat muuttuneet. Hyvä näin.

PS. Olisin tietenkin voinut laittaa tämän lastun otsikoksi ”mitäs minä sanoin”, mutta en laittanut. ”Ken vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.”