Hyvästi Hyperloop?

Hollanti näyttää vievän Hyperloop -koeradan ja kehityskeskuksen Suomen nenän edestä. Jos haluamme Hyperloopin Suomeen, on meidän ryhdyttävä nopeasti toimiin. Viimekädessä kysymys on rahasta.

Hyperloop on yli tuhat kilometriä tunnissa kulkeva junan ja lentokoneen yhdistelmä. Vierailin USA:ssa Hyperloopin testiradalla muutama kuukausi sitten. Näky oli vaikuttava.

Nevadan aavikolla tököttää puolen kilometrin maanpäällinen putki, joka on valmis ”Kitty Hawk” -hetkeen eli sukkulan viralliseen ensimmäiseen matkaan alipaineisessa putkessa. Pian tämän jälkeen Hyperloop One (systeemiä kehittävä yhtiö) tekee päätöksen siitä, mihin järjestelmän kehityskeskus (Proof of Concept Facility) sijoitetaan.

Salo on pitkään ollut ykkösehdokas kehityskeskuksen sijaintipaikaksi Euroopassa. Nokian vanhat tehtaat ja korkean luokan insinööriosaaminen ovat olleet ykkösargumentteja. Vähintään yhtä tärkeänä Hyperloop One on pitänyt Suomen Trafin osaamista. Tarkoitus on nimittäin luoda uudelle kuljetusmuodolle mahdollisimman yksinkertainen ja sujuva sääntely, joka voitaisiin ottaa käyttöön sekä EU:ssa että koko maailmassa.

Suomalaiset viranomaiset ja poliitikot, TEKES ja Team Finland ovat tehneet hämmästyttävän hyvää työtä. Mutta nyt hollantilaiset ovat tulleet peliin mukaan. He tarjoavat kaiken saman kuin Suomi plus rahaa. Alkavalla viikolla Hollanti esittelee omaa tarjoustaan tilaisuudessa, jossa paikalla on Hyperloop One -yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Oleellisia kysymyksiä on Suomen kannalta kaksi. Ensiksi: tulisiko valtion satsata rahaa tällaiseen hankkeeseen? Jos vastaus tähän kysymykseen on myönteinen, seuraava kysymys kuuluu: mistä rahat pitäisi ottaa?

Aloitetaan ensimmäisestä kysymyksestä. Mikä olisi peruste sille, että valtio satsaisi rahaa Hyperloopin kehityskeskukseen? Uusia yritystukia ei kaipaa kukaan. Vanhojakin halutaan karsia. Entä toisiko hanke työtä Suomeen? Varmasti, mutta yksittäisen työpaikan hinta muodostuisi niin suureksi, että sillä perusteella hankkeeseen ei kannata ryhtyä. Entä uuden osaamisen kehittäminen? Nyt alkaa kuulostaa paremmalta!

Jos uskomme, että hanke vahvistaisi suomalaista osaamista ja sillä olisi merkittäviä ulkoisvaikutuksia muuhun yhteiskuntaan, voisi hankkeen tukeminen olla perusteltua. Itse uskon, että molemmat ehdot täyttyisivät.

Hyperloop One on kuin luotu jatkeeksi suomalaiselle konepaja-, insinööri- ja ohjelmointiosaamiselle. Se on yhdistelmä Wärtsilää, Konetta, Nokiaa ja Mayerin telakkaa. Kun yhdistetään vanhaa osaamista uudella tavalla, voi syntyä kiehtoja innovaatiota.

Osaamisen kehittäminen ei olisi ainoa ulkoisvaikutus. Vielä merkittävämpi olisi teknologian varhainen käyttöönotto.

Minua kiehtoo visio, jossa Hyperloop yhdistäisi pohjoismaiset pääkaupungit, sukeltaisi tunnelia pitkin Helsingistä Tallinnaan ja Baltic Rail -käytävää pitkin Berliiniin. Berliinistä matka jatkuisi Kööpenhaminaan. Tuloksena olisi ”New Nordic Super Region” eli Pohjois-Euroopan talous- ja kulttuurialue, joka näyttäisi mallia koko Euroopalle. Sen lisäksi maailman nopein liikennejärjestelmä antaisi hyperboostin koko alueen talouskasvulle.

Mistä rahat sitten pitäisi ottaa? Vastaus on neljä kirjainta, joihin voit luottaa: VAKE.

Minun täytyy myöntää, että suhtauduin hyvin penseästi Valtion kehitysyhtiön eli Vake Oy:n perustamiseen. Mieleeni nousi kaksi ajatusta: ”Taas uusi askel kohti valtiokapitalismia. Eikö meidän pitäisi luottaa markkinoihin enemmän?”

Ehkä olin liian kriittinen. Monet minua viisaammat asiantuntijat ovat muistuttaneet, että Singaporessa, Israelissa ja Yhdysvalloissa on saatu aikaan paljon hyvää sillä, että valtio on tukenut sellaisia teknologiahankkeita, joihin markkinoilta ei ole löytynyt riittävästi rahaa. Tämän argumentaation mukaan VAKE voi olla joko hyvä tai huono juttu sen mukaan, mihin rahat käytetään.

Vake Oy:n toimialana on ”perustaa, omistaa, hallinnoida ja kehittää toisia osakeyhtiöitä sekä luovuttaa tai hankkia niiden osakkeita.” Mikäli Suomen hallitus katsoisi, että Hyperloopin kehityskeskus pitäisi saada Suomeen, voisi se käyttää Vake OY:n rahoja asian hoitamiseen. Aikana jolloin budjetista ei varmasti löytyisi rahaa tällaiseen hankkeeseen, avaa Vaken olemassaolo mielenkiintoisen mahdollisuuden.

Suomi on siis kiinnostavassa tilanteessa. Investoinnin muut ehdot täyttyvät ja rahaakin löytyisi. Nähtäväksi jää, mikä on hallituksen arvio hankkeen hyödyllisyydestä Suomelle, Uudelle Pohjolalle ja koko Euroopalle. Pidetään peukkuja.

6 vastausta artikkeliin ”Hyvästi Hyperloop?

  1. Hyperloop on tulevaisuutta ja antaa mahdollisuuden Suomen olla rakentamassa sitä ensimmäisenä yhdessä muiden tulevien maiden kanssa. Olisi hienoa nähdä vahvaa jatkuvuutta nykyiseen Suomen teollisuudeen osaamiseen, joka todennäköisesti tulisi tuottamaan osaamista vientiin saakka.

  2. Äänestän Alankomaita. Kehittäköön yhtiö teknologian alankomaiden veronmaksajien tuella. Suomalaiset firmat voi osallistua kehitykseen tarjoamalla osaamistaan ihan markkinaehtoisssti.

    Sitten jos ja kun siitä tulee mitään, niin voidaan ostaa moinen kapine jos se katsotaan kannattavaksi.
    Muuten pitäköön tunkkinsa.

  3. Miksi mitään pitäisi ostaa? Konsepti on vapaasti käytettävissä ja kehitettävissä. Jos Suomi haluaisii mukaan, hanke pitäisi tehdä kokonaan itse, ei amerikkalaisen start-up yrityksen talutusnuorassa. Toiseksi hankkeessa on niin paljon kysymysmerkkejä, niin toteutuksessa kuin lainsäädänössä, ympäristötekijöissä yms. Salo teetti selvityksen, mutta siinä jäi kaikki oleelliset kysymykset seuraavaan selvitykseen. Ihan turha selvitys.

    • Hyperloop One on jo kehittänyt tekniikkaa pitkälle, ei olisi järkeä aloittaa alusta ja koettaa kilpailla paljon edelle päässeen kanssa. Hyperloop One on sijoittajien tuntema brändi, jolla on jo hyvällä alulla yksityisten sijoittajien rahan kerääminen. Tuntematon uusi pelaaja ei saisi rahoittajia, rahoittajat lähtevät siihen suuntaan mihin muut rahoittajat ovat jo menneet.

      • Hyperloop One on kerännyt vaivaiset 160 milj. dollaria, ei kauheasti sijoittajia kiinnosta. Heidän piti tänä vuonna kerätä yhteensä 250milj. mut viimeisin sijoitus on loppuvuodelta. Riskisijoittajiakaan ei kauheasti kiinnosta. Ja miten niin muka Hyperloop One on kehittänyt tekniikkaa pitkälle? Vaivanen putki erämaassa ja lineaarimoottori ei ole mikään uus juttu. Siis missä he ovat pidemmällä? Kun koko tekniikkaa ei vielä ole.Ja Salon /Suomen kohdalla puhutaan yhtiöstä nimellä FS Links Sehän sen putken tänne rakentaisi eii Hyperloop One, he myyvät vain tekniikan, tekniikan mikä on kaikkien luettavissa Elon Muskin paperista.

  4. Yksi resurssi, jota voitaisiin tarjota, on korkeakoulut. Turussa aloitetaan uusia DI- ja YAMK- tutkintoja. Nuo opiskelijat voisivat osallistua tutkimukseen ja sitä voitaisiin tarjota Hyperloop One:lle ilmaiseksi tai hyvin edulliseen hintaan. Turun Kupittaan kampukselta pääsee tunneittain Saloon alle puolen tunnin. Leppävaarasta junamatka on tunti, joten Otaniemestäkin on helppo kulkea Saloon.
    Vastaavaa etua pystyvät tietysti tarjoamaan kaikki muutkin maat).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *