Kuin vuonna 1941…

Suomi heitti kohtalonsa Saksan kanssa yhteen 70 vuotta sitten. Niin myös tänään. Tuolloin kävi huonosti. Tällä kertaa käy paremmin. Niin vielä uskon.

Olen pitkään ollut sitä mieltä, että meneillään oleva talouskriisi on helpointa ymmärtää maailmansotana ilman aseita. Suuret muutokset valtioiden välisissä voimasuhteissa kanavoituivat ennen suursotien kautta. Nykyään ne kanavoituvat finanssi- ja talouskriisien kautta. Tämä taustana sille, että käytän muuten ehkä kyseenalaista metaforaa ”aseveljeydestä”.

Katsoi asiaa miltä kulmalta tahansa, tosiasia on, että Suomi on taas kerran heittänyt kohtalonsa Saksan varaan. Jos euroalue hajoaa, todennäköistä on, että Suomi jatkaa rahaliitossa Saksan kanssa. Näin tapahtuu riippumatta siitä, onko mahdollinen uusi valuutta-alue suuri tai pieni. Todennäköistä on, että myös Viro on tuossa liitossa mukana.

Jos Euro säilyy – johon itse vieläkin uskon – hakee Suomi itselleen paikan Saksan luotettavana kumppanina. Tämä on ollut Suomen strategia siitä saakka kun vakuusseikkailusta päästiin eroon. (Itse asiassa hyviä suhteita Saksaan vaalittiin jopa sekavan vakuusprojektin aikana.)

Saksa on ollut Suomen kumppani historian käännekohdissa ennenkin. Joskus lopputulema on ollut Suomelle hyvä, joskus huono. Tällä kertaa Saksan kyydissä olo tuntuu parhaalta vaihtoehdolta.

Palaan strategian epäkohtiin seuraavassa blogissa.

Musiikkitalo on vuoden rakennus!

Rakennusinsinööriliitto pyysi minua valitsemaan Vuoden rakennuksen. Valitsin Musiikkitalon. Jaetulle toiselle sijalle asetin Crusellin sillan Jätkäsaaressa sekä Messukeskuksen laajennuksen Käpylässä. Alla perusteet.

Musiikkitalo on keskeiselle paikalle rakennettu kansainväliset mitat täyttävä julkinen rakennus. Kaikesta huomaa, että kyseessä on musiikin esittämistä ja nauttimista varten rakennettu tila, musiikin pyhättö. Akustiikka on loistava; esiintymiselle, harjoittelulle ja kuuntelulle varatut tilat toimivat. Kokonaisuus on nautinnollinen.

Rakennus istuu kulttuurihistoriallisesti tärkeään kaupunkimiljööseen hyvin. Se jäsentää tilaa, jota reunustavat yhtäällä Eduskuntatalo ja Mannerheimintie; toisaalla Töölönlahti, Sanomatalo ja Kiasma. Musiikkitalon eteen muodostuva aukio antaa Kiasman ympärille ilmaa ja saa sen näyttämään vaikuttavammalta kuin ennen.

Rakentamisen laatu on korkea. Elinkaari on otettu huomioon 200 vuoden perspektiivillä! Projekti pysyi aikataulussa huolimatta siitä, että hankkeessa oli lukuisia omistajia ja osapuolia ja se oli logistisesti erittäin haastava.

Aivan täydellinen musiikkitalo ei vielä ole. Naulakoilla on esitysten jälkeen valtaisa ruuhka; tähän voidaan varmasti löytää ratkaisu miettimällä ihmisvirrat ja palvelu uudelleen. Akustiikassakin on pientä virittämistä: soololaulajien äänet kuuluvat himmeinä katsomon joissakin osissa. Tähänkin varmasti löytyy ratkaisu kun talo saadaan ajettua kunnolla sisään.

Musiikkitalo on hieno kokonaisuus, joka tuottaa iloa musiikin tekijöille ja harrastajille. Se toimii soivana käyntikorttina kansainvälisille vieraille. Musiikkitalo on kaikkien suomalaisten musiikillinen olohuone, joka edustaa suomalaisen rakentamisen hienoa perinnettä, korkeaa laatua.

Siitä saakka kun Eliel Saarinen suunnitteli Helsingin keskustaa 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, on Töölönlahden alue ollut ”work in progress”. Musiikkitalon myötä kokonaisuus alkaa muotoutua.

Kunniamaininnan saajien perustelut:

Crusellin silta on linjakas ja hieno älysilta, joka edustaa siltarakentamisen terävintä kärkeä. Se on loistava maamerkki Jätkäsaarelle. Siinä yhdistyy esteettisyys, ekologisuus ja laatu. Crusellin silta tekee Jätkäsaarelle sen, minkä Musiikkitalo tekee Helsingille ja koko Suomelle.

Messuhallikin voi olla kaunis! Messukeskuksen laajennuksen kauneus syntyy sekä kaarevasta muodosta, että merialumiinin, lasin ja betonin hienosta yhdistelmästä. Tilassa on maalämpö ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Se on täynnä innovatiivisia ratkaisuja. Se muistuttaa lentokonehallia, koska sen sisällä ei ole yhtään pylvästä. Rakentaminen toteutettiin ilman keskeytystä messutoiminnalle muissa halleissa.

Voimme olla ylpeitä kaikista kolmesta finaaliin päässeestä rakennuksesta.