Bobot voittivat

Uusi keskiluokka, johon on yhdistetty määreet porvarillinen ja boheemi, ratkaisi vaalit. BoBot vierastivat demareiden 70-lukulaista kampanjaa.

Tutkija Anu Kantola toi termin BoBo (sanoista bourgeois ja boheemi) suomalaiseen vaalikeskusteluun. Termi tarkoittaa suunnilleen samaa kuin Richard Floridan muutama vuosi sitten lanseeraama luova luokka. Se viittaa koulutettuun väestöön, joka on suvaitsevaa, luottaa teknologiaan ja uskoo osaamisen olevan avain tulevaisuuteen.

Demareilta jäi huomiotta, että puolet sen omista kannattajista ilmoittaa kuuluvansa keskiluokkaan. Tälle uudelle keskiluokalle SAK:n vanhakantainen vaalikampanja oli myrkkyä. Kataisen kampanja onnistui Bobojen houkuttelussa paremmin.

Huomisessa Financial Times -lehdessä pohdin, mitä BoBojen nousu tarkoittaa Ranskan presidentinvaaleille ja Ison Britannian seuraaville parlamenttivaaleille.

Ensin äänestetään, sitten arvotaan

Suomalainen vaalijärjestelmä on jännittävä: ensin ihmiset äänestävät, sitten arvotaan hallitus. Uusi hallitus saattaa olla looginen seuraus vaaleista – tai sitten ei.

Kolmen puolueen tasaisuus mahdollistaa erilaiset hallitusvaihtoehdot. Jos mennään kylmän matemaattisesti kaksi suurinta puoluetta muodostavat hallituksen, johon lisätään muutama pieni puolue koristeeksi.

Jos käytetään tunneälyä, hallituksen muodostaa suurin puolue ja paremmin menestynyt kahdesta seuraavaksi suurimmasta puolueesta. Tässä vaihtoehdossa Keskusta (joka todennäköisesti on suurin puolue vaalien jälkeen) voisi valita partnerikseen kokoomuksen edellyttäen, että kokoomus menestyy viime vaaleihin nähden erittäin hyvin ja demarit erittäin huonosti.

Suomalaisia ei nykyinen järjestelmä tunnu häiritsevän. EVAn asenne- ja arvotutkimuksessa (jotka ovat luettavissa EVAn sivuilla) käy ilmi, että äänestäjät eivät kaipaa selkeitä hallitusvaihtoehtoja ennen vaaleja. He luovuttavat mielellään hallituksen muodostuksen vaalien jälkeisiin arpajaisiin.