Risto E.J. Penttilä

Tiesin, että Pentti Kouri oli yksi älykkäimmistä suomalaista. Tiesin, että hän rakasti modernia taidetta. Tiesin, että hän puhui läheisten ystäviensä kanssa puhelimessa joka päivä riippumatta siitä missä päin maailmaa hän sattui olemaan. Tiesin, että hän olisi mieluusti asunut Suomessa, jos se olisi ollut mahdollista. Silti Kiasmassa järjestetty muistotilaisuutensa toi uusia näkökulmia hänen elämäänsä.

Hänen italialainen ystävänsä kertoi, kuinka tärkeä hänen nimeään kantava kokoelman esittely Kiasmassa oli Pentti Kourille. ”Now I am in peace with Finland.”

Hänen islantilainen ystävänsä kertoi, että Pentti Kourin neuvot auttoivot Islannin valtiota pitämään jollain tavalla nenän vedenpinnan yläpuolella viime vuoden lopulla kun kaikki rahoittajat käänsivät maalle selkänsä.

Nuoret taiteilijat kertoivat, kuinka keskustelut Kourin kanssa olivat muuttaneet heidän lähestymistapaansa omaan taiteensa.

Hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko ei ole huono, mutta se on ajoittain sekava. Kaikesta huomaa, että maailma on tekstin kirjoittamisen aikana ehtinyt muuttua. Ja että keittoa on valmistanut useampi kokki. Pari poimintaa:

Raportti toteaa, että ’Venäjän talouskehitys luo edellytyksiä myös asevoimien uudistamiselle’. Tämä oli varmasti oikea kuvaus tilanteesta kuusi kuukautta sitten, mutta ei välttämättä enää.

Raportti antaa kaksi tyystin erilaista kuvaa Natosta. Osio, joka kuvaa Suomen kansainvälistä toimintaympäristöä, puhuu yhteistyöhakuisesta, laaja-alaiseen turvallisuuteen tähtäävästä Natosta:

’Turvallisuusympäristön kehityksen myötä Nato on muuttunut yhä selvemmin laaja-alaiseksi turvallisuuspoliittiseksi ja kriisinhallintaa harjoittavaksi monenkeskiseksi
järjestöksi. Samalla sen jäsen- ja kumppanuusjärjestely on laajentunut yli 60 maata
kattavaksi verkostoksi, mukaan lukien Venäjä. Liittokunta toimii yhteistyöhakuisesti
ja pyrkii solmimaan globaaleja kumppanuussuhteita.’

Mutta kun puhutaan Suomen suhteesta Natoon, muuttuu ääni kellossa. Nato ei enää olekaan yhteistyöhakuinen tai laaja-alaiseen turvallisuuteen sitoutunut toimija vaan ’poliittis-sotilaallinen liittokunta, jonka olemassaolon perustana on Pohjois-Atlantin sopimus ja sen 5. artikla.’

Suomen Nato-suhteesta kirjoitan erillisen blogin ettei tule liian pitkää tekstiä…