Onko Suomi vahva?

Suomi on viime vuosina tullut tasaisesti alaspäin kilpailukymittareilla mitattuna. Mutta kaikki on suhteellista: tasainen meno alaspäin on loistava juttu silloin kun muilla menee tosi huonosti.

Kysymys kuuluu: onko Suomi niin hyvässä kunnossa kuin uskomme?

Pankkisektorimme on vahva, yritysten taseet ovat kunnossa, valtiontalous on mallillaan. Mutta jos kysyntä loppuu, loppuu yritysten kyky tehdä tulosta. Esimerkkejä kysynnän loppumisesta löytyy monilta eri teollisuuden aloilta – ei ainoastaan rakennusteollisuudesta.

Erityisongelma on kuntasektori. Tätä ei varmaankaan saisi sanoa, mutta sanon sen silti: kuntasektori on nukkunut tilaisuutensa ohi. Hyvinä aikoina ei tehty niin suuria muutoksia kuin olisi pitänyt. Jos kuntien verotulot kääntyvät laskuun on uusilla valtuustoilla edessä vaikeita päätöksiä

Finanssikriisi ja turvallisuuspolitiikka

Finanssikriisin yksi kärsijä on NATO. Sotilasliittouman johtava maa on taloudellisissa vaikeuksissa. Eurooppa näyttää seuraavan perässä. Yksi jäsenmaa, Islanti, pohtii tulevaisuutensa myymistä Venäjälle.

On selvää, että NATOn toiminta Afganistanissa vaikeutuu, kun puolustusbudjeteista aletaan säästää. On selvää, että NATOn uudistaminen jää muiden hankkeiden varjoon.

NATOn toivo on siinä, että heikkoudesta kasvaa halu toimia yhdessä. On todennäköistä, että Yhdysvaltain uusi presidentti haluaa painottaa yhteistyötä Euroopan kanssa. On todennäköistä, että Eurooppa ei vastaa kosintaan kieltävästi. Tästä voi seurata NATOn aseman korostuminen.

Yksi asia on selvä: ensi vuonna vietettävä NATOn 60-vuotisjuhla ei ole mikä tahansa merkkipäivä. Se on kriittisen uudelleen arvion paikka. Joko kriisistä kukoistukseen tai kriisistä kriisiin.