G2 vai G4? Mitä Kiina haluaa?

Kiina ei halua johtaa maailmaa yksin, kaksin tai edes pienen ryhmän jäsenenä. ”Meillä on liian paljon omia ongelmia”, sanoo Wu Jianmin. Hän on Kiinan ulkoasianhallinnon akatemian rehtori.

Dominique Moïsi teki tunnetuksi käsitteen G2 viime keväänä. Hän kirjoitti: ”nyt kun G20-kokous on ohi, on syytä valmistua siihen mitä todella on edessä.” Ja hänen mukaansa edessä oli G2 eli Yhdysvaltain ja Kiinan johtava rooli. Tämä rooli saisi sisältönsä sekä kilpailusta että yhteistyöstä vanhan ja uuden mahdin kanssa.

Voi olla, että G2 imartelee kiinalaisia. Mutta sitä he eivät paljasta. Kiinalaisten virallinen linja on, että he eivät halua johtaa maailmaa yksin tai kenenkään muun kanssa. Heillä on liian paljon tekemistä omian haasteiden kanssa. He eivät halua kilpailla muun maailman kanssa. He haluavat tehdä yhteistyötä.

Tässäkin suhteessa Kiina on Venäjän vastakohta. Venäjä haluaisi johtaa, vaikka sillä ei ole resursseja. Kiina ei halua johtaa, vaikka sen BKT ohittaa aivan kohta Japanin BKT:n.

Social Science Fiction

Vietin juuri päivän pohtien globaalia hallintaa 20 valitun eurooppalaisen ajattelijan kanssa Pariisissa. Viime viikolla olin samoissa hommissa Hollannissa. Vielä yksi samanlainen päivä ja poistan varmistimen…

Keskustelu globaalista hallinnasta lähtee helposti elämään omaa elämäänsä. Sen sijaan, että puhuttaisiin käytönnön haasteista ja konkreettisista ratkaisuista, ryhdytään helposti puhumaan utopioista ja haavekuvista. Eräs kokouksen osallistuja kutsui tällaista keskustelua nimellä ”social science fiction”.

Nimi on hyvä. Monet kansainvälisen järjestelmän tulevaisuutta pohtivat kokoukset kuuluvat tähän genreen. Ne unohtavat, että globaalit hallintamallit syntyvät vastauksina oikeisiin ongelmiin. Ne eivät synny teoreettisten pohdiskelujen tuloksena.

Vai mitä mieltä olet tästä listasta?

Ensimmäinen maailmansota synnytti Kasainliiton. Toinen synnytti YK-järjestelmän. Öljykriisi antoi alun G7:lle. Kylmän sodan loppuminen teki siitä G8:n. Aasian talouskriisin jälkeen perustettiin G20 ministeritasolla. Nykyinen kriisi sai aikaan sen, että G20 alkoi kokoontua valtion päämiestasolla. Samaan aikaan kun nämä merkittävät muutokset tapahtuivat, kansainvälisen politiikan tutkijat julkaisivat lukemattoman määrän artikkeleita ja kirjoja siitä miten globaalihallinta pitää uudistaa.

Nyt asiantuntijat keskustelevat siitä miten G20 pitää linkata YK-järjestelmään. Samaan aikaan globaalihallinta kehittyy aivan muualla: ilmastoneuvotteluissa ja talouskriisin hoidossa.

Olisi hauska jos teoria ja käytäntö kohtaisivat. Globaalihallinnan alalla tällaista vaaraa ei tunnu olevan.