Aihearkisto: Politiikka

Vuori tuli Muhammedin luo – Nato Helsingissä

Politiikka Kommentoi

Yleensä Muhammed joutuu menemään vuoren luo. Nyt kuitenkin kävi niin, että vuori tuli Muhammedin luo. Kun Suomi ei liittynyt Natoon, Nato tuli Helsinkiin.

Naton pääsihteeri ja Tasavallan Presidentti Tarja Halonen puhuivat sävyisästi samassa kokouksessa Helsingin Kalastajatorpalla. Tilaisuuden isäntinä toimivat EU:n ulkoministereiden dynaaminen duo eli Carl Bildt ja Alexander Stubb.

Kyseessä oli ensimmäinen korkeaa kansainvälistä tasoa edustanut turvallisuuspoliittinen keskustelu Suomessa tällä vuosisadalla. Sen sijaan, että olisi käyty keskustelua Suomen erityisasemasta, puhuttiin kansainvälisestä turvallisuudesta ja eri instituutioiden roolista turvallisuuden parantamisesta. Toisin sanoen, Suomi oli hetken turvallisuuspoliittisen keskustelun valtavirrassa. Ei sen marginaalissa.

Kokous oli merkittävä myös siksi, että se näytti kuinka avoimen keskusteleva nykypäivän Nato on. Paikalle oli kutsuttu erilaisia näkökulmia edustavia henkilöitä Suomesta ja Suomen ulkopuolelta. Minkäänlaisesta indotkrinaatiosta ei ollut kysymys.

Ulkoministerit Bildt ja Stubb toivat raikkaan tuulahduksen suomalaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Hyvä Kalle! Hyvä Alex!

Uudet vaalit niin pian kuin mahdollista

Politiikka Kommentoi

Viime päivien kuohunta eduskunnassa vain vahvistaa käsitystä, että nyt tarvitaan uudet vaalit.

Suomi odottaa ja katsoo. Ensin odotetaan, kenet Keskusta valitsee Suomelle pääministeriksi. Sitten katsotaan, kuka voittaa 14 kuukauden päässä siintävät vaalit. Lopulta muodostetaan hallitus ja ryhdytään töihin.

Kuulostaako järkevältä? Ei tosiaankaan! Nyt ei ole odottelun aika.

Voitaisiinko aikataulua nopeuttaa? Toki! Järjestetään uudet vaalit.

Perustuslaki toteaa: ” Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit toimitettavaksi. Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamista lopettaa työskentelynsä.”

Tosiasia on, ettei uusia vaaleja voida helposti järjestää, elleivät keskeiset puolueet katso, että se on niiden etujen mukaista. Olisiko se?

Kokoomukselle uudet vaalit sopisivat siksi, että puolue on selvinnyt talouskriisistä suhteellisen vähin vaurioin. Jos vaalit pidettäisiin ennen kuin työttömyysluvut saavuttavat huippunsa, olisi kokoomuksella melko hyvä sauma lähteä vaaleihin.

Entä keskusta? Keskusta ei varmasti suostu vaaleihin ennen puolueen puheenjohtajan vaihtumista, mutta sen jälkeen vaalit sopisivat sille mainiosti. Uusi puheenjohtaja saisi viedä uudistuneen puolueen suoraan vaalikampanjaan.

Vihreille sopisi vallan hyvin, että vaalit järjestettäisiin ennen ydinvoimapäätöstä. Muuten puolue joutuu selittelemään, miksi pysyi hallituksessa ydinvoiman lisärakentamisesta huolimatta.

RKP:lle käy kaikki. Samat henkilöt äänestävät puoluetta riippumatta siitä milloin vaalit pidetään.

Miten on demareiden laita? Houkutus odottaa työttömyyslukujen pahentumista on tietenkin suuri. Toisaalta puolue on juuri nostanut Eero Heinäluoman takaisin parrasvaloihin. Kahden kärjen, Kataisen ja Niinistön, malli toi viime eduskuntavaaleissa hyvän tuloksen kokoomukselle. Toimisiko Urpilaisen-Heinäluoman yhteispeli yhtä hyvin? Saattaisi toimia.

Suurin voittaja aikaistetuissa vaaleissa olisi Suomi. Jos vaalit pidettäisiin ensi syksynä, pääsisi uusi hallitus työhön noin puoli vuotta aikaisemmin kuin muuten. Nyt on toiminnan aika. Nyt on aika panna vauhtia.