Taistelu 20 prosentista

Suomalainen politiikka oli ennen taistelua 25 prosentista: neljänneksen kannatus riitti pääministerin paikkaan. Nyt politiikka on taistelua 20 prosentista: viidenneksen kannatus riittää seuraavissa vaaleissa viemään puolueen vallan kahvaan. Muutoksella voi olla arvaamattomat seuraukset.

Kolmen suuren puolueen Suomessa eduskunnan enemmistön saavuttaminen oli helppoa. Riitti, että kaksi suurta puoluetta sopi yhteistyöstä.

Neljän tasavahvan puolueen Suomessa mahdollisten hallitusyhdistelmien määrä kasvaa. Samalla kasvaa myös huoli hallituksen toimintakyvystä. Jos hallituksessa on kolme puoluetta, joista jokaisen kannatus on 15-20 prosenttia, on yhtälössä enemmän liikkuvia osia kuin kahden vahvan puolueen hallituksessa.

Asia on tärkeä. Uusi Seelanti putosi maailman kilpailukykymittareiden huipulta, kun se sai (vaalireformin tuloksena) sarjan epävakaita koalitiohallituksia.

Uusi hallitus ei tarvitse Eurooppaministeriä

Erillistä eurooppaministeriä ei enää tarvita. Uudessa hallituksessa ulkoministerin tulee ottaa eurooppaministerin tehtävät itselleen. Samalla tulee tehdä selväksi, että ulkoministeri on ulkoasianhallinnon ykkösministeri.

Ulkoasianhallinto ei ole koskaan valmis. Kun asiat on saatu hyvälle mallille, ulkoinen todellisuus muuttuu.

Tällä hetkellä Ulkoasiainministeriössä on kaksi korjausta vaativaa asiaa. Ensimmäinen on se, että Ulkoministeri ei istu Euroopan Unionin Yleisten asioiden neuvostossa. Kun samaan aikaan EU-asioiden virkamiesvalmistelu on siirretty Pääministerin kansliaan, on tosiasia se, että ulkoministeri ei ole EU-asioiden ytimessä. Tämä pitää korjata. Eurooppaministerin posti tulee lakkauttaa ja hänen tehtävänsä tulee siirtää ulkoministerille. Mitä paremmin ulkoministeri on sisällä EU:n keskeisissä kysymyksissä, sitä suurempi vaikutusvalta hänellä on.

Toinen korjausta vaativa asia on hierarkia ulkoministeriön eri ministereiden välillä – tai pikemminkin hierarkian puute. Tällä hetkellä ulkoministeri, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri ovat muodollisesti saman arvoisia. Jopa pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava ministeri on muodollisesti samalla tasolla ulkoministerin kanssa. Mielestäni on selvää, että Ulkoministeri on ulkosuhteista vastaava ykkösministeri. Muut ovat kakkosia. Miten tämä käytännössä järjestetään jää hallitusneuvottelujen huoleksi.