Suomi, Ruotsi ja Nato

Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys olisi Venäjän edun mukaista. Uskotko?

Naton viimeinen laajennus toi Naton jäseneksi joukon maita, joilla on erittäin kriittinen suhtautuminen Venäjään. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon toisi liittokuntaan kaksi maata, jotka haluavat rakentaa yhteistyötä Venäjän ja Naton välille. Tästä hyötyisi Nato, Venäjä sekä tietenkin Suomi.

Mutta kuinka realistiselta Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa näyttää? Suomen tilanteen tunnemme, mutta mikä on tilanne Ruotsissa?

Ruotsin Nato-jäsenyydestä voi tulla totta nopeammin kuin uskomme. Syy tähän selviää, kun tarkastelemme Ruotsin puolustuksen tilaa tänään.

Ruotsi on viime vuosina ajanut alas kansallista puolusta. Yleisestä asevelvollisuudesta on käytännössä luovuttu, samoin alueellisesta puolustuksesta. Kansallisesta puolustusteollisuudesta ei ole kovin paljon jäljellä. Kasarmeja on suljettu roppakaupalla. Tänään Ruotsissa on enemmän kenraaleita kuin kenttätykkejä.

Kansallisen puolustuksen alasajo on perustunut näkemykselle syvän rauhantilan jatkumisesta. Tämä näkemys sai särön Georgian sodan tuloksena viime elokuussa. Siitä saakka Ruotsissa on keskusteltu maanpuolustuksen tulevaisuudesta.

Vastakkain ovat kaksi näkemystä. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan Ruotsin on rakennettava uudelleen alueellinen puolustus, ruotsalainen puolustusteollisuus ja asevelvollisuusjärjestelmä. Toisen mukaan Ruotsin on liityttävä Natoon.

Ensimmäinen vaihtoehto on kallis ja hidas. Toinen on halpa ja nopea. Ruotsin puolustus on jo nyt täydellisen yhteensopiva Naton järjestelmien kanssa. Siksi liittyminen Natoon olisi nopea ja kivuton tapa hoitaa Ruotsin puolustus kuntoon.

Onko Ruotsi valmis tällaiseen takinkääntöön? Jos katsomme viime vuosikymmenten historiaa huomaamme, että Ruotsi on ollut usein vikkelä liikkeissään.. Ruotsi piti jäsenyyttä Euroopan unionissa täydellisesti mahdottomana kunnes se yhtäkkiä päätyi hakemaan jäsenyyttä kertomatta asiasta Suomelle. Ruotsin hallitus teki samanlaisen takinkäännöksen myös ydinvoiman suhteen muutama kuukausi sitten. Maa, joka oli päättänyt ajaa alas ydinvoiman kokonaan, päätti nyt, että ydinvoima on osa myös Ruotsin tulevaisuutta.

En pidä lainkaan mahdottomana, että Ruotsi päättää liittyä Natoon parin seuraavan vuoden aikana. Suomen on syytä olla valmis. Ainakin siinä tapauksessa, että Ruotsi liittyy, on Suomen syytä seurata mukana. Norja, Tanska ja Islanti ovat jo Naton jäseniä

Onko Suomi vahva?

Suomi on viime vuosina tullut tasaisesti alaspäin kilpailukymittareilla mitattuna. Mutta kaikki on suhteellista: tasainen meno alaspäin on loistava juttu silloin kun muilla menee tosi huonosti.

Kysymys kuuluu: onko Suomi niin hyvässä kunnossa kuin uskomme?

Pankkisektorimme on vahva, yritysten taseet ovat kunnossa, valtiontalous on mallillaan. Mutta jos kysyntä loppuu, loppuu yritysten kyky tehdä tulosta. Esimerkkejä kysynnän loppumisesta löytyy monilta eri teollisuuden aloilta – ei ainoastaan rakennusteollisuudesta.

Erityisongelma on kuntasektori. Tätä ei varmaankaan saisi sanoa, mutta sanon sen silti: kuntasektori on nukkunut tilaisuutensa ohi. Hyvinä aikoina ei tehty niin suuria muutoksia kuin olisi pitänyt. Jos kuntien verotulot kääntyvät laskuun on uusilla valtuustoilla edessä vaikeita päätöksiä