Komissio esittää eurobondeja keskiviikkona. Näyttää siltä, että Eurooppa jakautuu tiiviiseen Euroryhmään ja ”uuteen EFTAan”.

Eurobondien kohtalo on vielä avoin. Erään johtavan suomalaisen poliitikon mielestä kyseessä on ”sairas idea”. Vastustusta löytyy kosolti myös Saksasta.

Riippumatta siitä, miten yhteisvelkakirjoille käy, kaikki viittaa siihen, että Euroryhmä on päättänyt tiivistää ryhmän sisäistä integraatiota. Aiemmin tällainen kahden vauhdin Eurooppa oli kirosana Britannialle ja muille ryhmän ulkopuolisille maille. Ei ole enää. Pääministeri Cameron on valmis hyväksymään tiiviimmän Euroalueen, jos hän saa varmistuksen siitä, että yhteiset markkinat toimivat koko EU:n alueella eikä finanssisektoria säädellä pois Lontoosta.

Lopputulos tästä kaikesta on se, että Euroryhmän raha- ja talouspolitiikkaa tehdään tulevaisuudessa yhä selkeämmin Saksan ehdoilla. Tämä saattaa olla ok Suomelle, mutta erittäin vaikeaa Irlannille, jonka talouden rakenne (ja maantieteellinen suuntautuminen) on toisenlainen kuin Suomella tai Saksalla.

Euroalueen ulkopuolelle jäävää (mutta EU:n jäsenistä koostuvaa) aluetta voidaan kuvata joko uudeksi EFTAksi tai, ehkä oikeammin, uudeksi EEA:ksi. EEA eli European Economic Area on sopimus, jonka EFTA-maat ja EU:n edältäjä solmivat vuonna 1994. Se takaa Norjalle, Islannille ja Lichtensteinille pääsyn EU:n yhteismarkkinoille. Sveitsi ei ole EEA:n jäsen.

Kahden kerroksen Eurooppa on Suomelle haastava siksi, että Ruotsi asuu toisessa kerroksessa kuin Suomi.