Alexander Stubb kutsui Suomen tiukentunutta EU-linjaa viime vuonna ”Angry Birds -politiikaksi”. Nyt suomalaiset uskovat, että vaikutusvaltamme EU:ssa on suurempi kuin koskaan. Onko näillä kahdella asialla yhteyttä?

EVAn asenne- ja arvotutkimuksen merkittävin muutos koski suhtautumista Suomen vaikutusvaltaan EU:ssa. Peräti 42 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että ”Suomi on saanut äänensä hyvin kuuluviin EU:n päätöksenteossa”. Luku on korkein koko jäsenyyden aikana. Edellinen ennätys on vuodelta 1999, jolloin Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa. Silloin 31 prosenttia suomalaisista oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että Suomi saa äänensä hyvin kuuluviin EU:ssa.

Ensimmäisenä tulee mieleen, että taustalla ovat Kreikka-vakuudet sekä Suomen kielteinen suhtautuminen Romanian ja Bulgarian Shengen-jäsenyyteen – eli tämä niin kutsuttu Angry Birds -politiikka. Mutta on olemassa toinenkin selitys. Voi olla, että suomalaiset ovat huomanneet, että EU on jakautunut kahteen ryhmään. Ne joiden talous on suhteellisen hyvässä kunnossa, kuuluvat vaikutusvaltaisten maiden joukkoon. Ne, joiden talous on huonossa hapessa, ovat muiden päätösten armoilla.

Suomi kuuluu tässä jaottelussa vaikutusvaltaisten maiden ryhmään ja saa siten äänensä paremmin kuuluviin kuin ennen. Ehkä kysymys ei olekaan Angry Birds -politiikasta vaan oikeaan osuneesta EU-analyysistä.