Komissio esittää eurobondeja keskiviikkona. Näyttää siltä, että Eurooppa jakautuu tiiviiseen Euroryhmään ja ”uuteen EFTAan”.
Eurobondien kohtalo on vielä avoin. Erään johtavan suomalaisen poliitikon mielestä kyseessä on ”sairas idea”. Vastustusta löytyy kosolti myös Saksasta.
Riippumatta siitä, miten yhteisvelkakirjoille käy, kaikki viittaa siihen, että Euroryhmä on päättänyt tiivistää ryhmän sisäistä integraatiota. Aiemmin tällainen kahden vauhdin Eurooppa oli kirosana Britannialle ja muille ryhmän ulkopuolisille maille. Ei ole enää. Pääministeri Cameron on valmis hyväksymään tiiviimmän Euroalueen, jos hän saa varmistuksen siitä, että yhteiset markkinat toimivat koko EU:n alueella eikä finanssisektoria säädellä pois Lontoosta.
Lopputulos tästä kaikesta on se, että Euroryhmän raha- ja talouspolitiikkaa tehdään tulevaisuudessa yhä selkeämmin Saksan ehdoilla. Tämä saattaa olla ok Suomelle, mutta erittäin vaikeaa Irlannille, jonka talouden rakenne (ja maantieteellinen suuntautuminen) on toisenlainen kuin Suomella tai Saksalla.
Euroalueen ulkopuolelle jäävää (mutta EU:n jäsenistä koostuvaa) aluetta voidaan kuvata joko uudeksi EFTAksi tai, ehkä oikeammin, uudeksi EEA:ksi. EEA eli European Economic Area on sopimus, jonka EFTA-maat ja EU:n edältäjä solmivat vuonna 1994. Se takaa Norjalle, Islannille ja Lichtensteinille pääsyn EU:n yhteismarkkinoille. Sveitsi ei ole EEA:n jäsen.
Kahden kerroksen Eurooppa on Suomelle haastava siksi, että Ruotsi asuu toisessa kerroksessa kuin Suomi.
Suomessa talous on niin kuralla, että hyvinvoinnin irvikuvaksi on tuotu markkinoille mm. pikavipit. Näiden lainojen suosio viestii piilevästä pahoinvoinnista yhteiskunnassamme.
Hyvä kirjoitus.
– Jyrki
Ehkä hiukkasen kaukaa haettu kommentti toi edellinen tän tekstin yhteydessä. Mutta silti asiaa, vaikka oudossa paikassa. Nimittäin eräs asia mitä talouden asiantuntijat eivät laskennallisessa maailmankuvassaan usein huomioi on psykologia. Ihmiset määrittelevät maailmaa erilaisilla mekanismeilla ja tottumuksilla ja päättelykaavoilla. Joten kun ihmiset ymmärtävät, että valtioiden tasolla tai yritysten tasolla raha toimii tietyllä tapaa, he johtavat vaistomaisesti tästä yhteyksiä omaan elämäänsä. Kulutusluotot ja eurobondit liittyvät toisiinsa juuri tällaisella mystisellä tavalla. Kuulostaa ehkä huuhaalta ja voi kysyä, mitä hyötyä tällaisen tiedostamisesta on. Vastaus: kaikki hyöty. Paremmalla ymmärryksellä tällaisista yhteyksistä olisi kaikki merkitys maailmassa kv talouden näkökulmasta.
Tällä hetkellä talousmallit epäonnistuvat, koska ne eivät kykene päivittämään itseään samalla, kun ihmistieteet ja psykologia ja kognitiotiede kehittävät aina vain tarkempia tietoja siitä, miten ihmisen mieli, päätösten teko, sosiaalinen paine, essentialismi, kaikki tällaiset toimivat. Talousmallit perustuvat syvimmillään valistuksen aikaiseen ihmiskuvaan ,joka on täysin epärealistinen. Myöhemmin malleja on hiottu matematiikan avulla. Tämä ei riitä. Jos halutaan todella kyetä ennustamaan taloutta, pitää homo economicus ymmärtää aivan uudella tavalla. Perehtykää siihen, jos haluatte ennakoida maailmantalouden muutoksia pitkällä tähtäimellä. (Itselläni on parempaakin tekemistä, kuten nauttia ihanasta kesäpäivästä, ähäkutti.)
JiiG
on osoitettu kyllä hyvin, että talousmallit toimivat näistä joistain romahduksista huolimatta. senhän jo osoittaa sekin että ammatimmaiset sijotitajat noin keskimäärin tienaavat hyviä tuloja ja yleensä voi asiantuntija taata hillityn koron mille vain sijoitukselle. tämä on todiste siitä että talouden teoriat pätevät.
ainoa on vain, että kaikissa vapaissa järjestelmissä jotka perustuu kilpailulle jokainen yrittää aina hyödyntää muiden ennakko oletuksia parhaalla ja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. sen takia järjestelmän tulkinta ei koskaan pysy sata prosenttisesti toiminnan ja kilpailun kärjen mukana. ja jos joku ei pelaa sääntöjen mukaisesti voi olla että syntyy kuplia niin kuin nyt on tapahtunut, kun rahoitusala ei ole pysynyt yhteisissä sovituissa rajoissa.
mutta pääosin teoriat ovat onnistuneet ennustamaan ihan perus oletuksillaan todella hyvin koko järjestelmän toimintaa. sitten joskus tulee vain näitä odottamattomia mustia joutsenia, hyviä ja pahoja. sille ei mahda mitään missään vapaassa, uutta luovassa järjestelmässä. niissä on aina ennakoimattomia tapahtumia, se kuuluu vapauden ideaan. muutenhan voitaisiin elää vaikka suunnitelma taloudessa jos haluttaisiin eroon kaikesta ennustamattomuudesta. siihen ei kuitenkaan varmaan haluta siirtyä. ei siis pitäisi liikaa haukkua taloustieteilijöitä eikä nykyistä talousjärjestelmää kun kuitenkin normaalijakaumaa katsottaessa melkeen kaikki arviot talouden toiminnasta ovat oikeita. vain hyvin harvat ääritapaukset ovat virheellisiä…