Sittenkin hyvä vuosi?

Euro oireilee. Britannia uhkaa lähteä unionista. Ruotsin hallitus harhailee. Kiinalla menee huonommin kuin ennen. Suomen taloustilanne on synkkä. Voisiko tästä kuitenkin tulla hyvä vuosi?

Kaksi asiaa antaa aihetta optimismille. Ensimmäinen on halpa öljy. Toinen on halpa euro.

Venäjän talouden syöksykierre syö Venäjällä toimivien ja Venäjän kaupasta elävien suomalaisten yritysten tulosta. Sen sijaan halpa öljy auttaa lähes kaikkia yrityksiä ja kuluttajia. Eikä ainoastaan Suomessa.

Halpa öljy vähentää asumisen, liikkumisen ja kuljettamisen kustannuksia kaikkialla. Pienempi energialasku johtaa asiantuntijoiden mukaan noin puolen prosentin lisäyksen maailman BKT:hen. (Esimerkiksi IMF arvioi vaikutuksen olevan 0,3-0,8 %). Energia-alan yritykset ja öljyn tuottajat kärsivät. Yhteisvaikutus on kuitenkin positiivinen.

Suomi ei pysty devalvoimaan valuuttaansa kuten ennen. Mutta heikentyvä euro ajaa saman asian. Samaan aikaan kun Yhdysvaltain FED kiristää rahapolitiikkaa, on EKP sitoutunut pitämään euron halpana. Tämä auttaa sekä suomalaisia että saksalaisia yrityksiä. Vienti voi saada vauhtia.

Todennäköistä on, että vuodesta tulee erittäin haastava maailman-, Euroopan ja Suomen taloudelle. Positiivista yllätystä ei kuitenkaan kannata jättää pois laskuista. Epätoivoon ei kannata vaipua.

Suomen suurstrateginen suuntaus

Suurlähettiläät Bergqvist ja Nyberg ovat sitä mieltä, että NATO ei sovi tällä hetkellä Suomelle ja Ruotsille (HS 22.11.2014). Hyvä kirjoitus, mutta pääargumentti ei vakuuta.

Suurlähettiläiden mielestä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tarkoittaisi muutosta maiden ”suurstrategiseen suuntaukseen”. Hetkinen! Maiden suurstrateginen suuntaus muuttui 1990-luvulla, kun ne päättivät liittyä EU:n jäseneksi. Nato-jäsenyys olisi tuon ”suurstrategisen linjan” jatkamista. Se ei tarkoittaisi uuden linjan valintaa.

Kysymys kuuluu, mikä on paras tapa vastata Venäjän aggressiiviseen politiikkaan? Bergqvist ja Nyberg korostavat sotilas- ja signaalitiedustelun tärkeyttä. Minä korostan lännen yhtenäisyyden tärkeyttä. Mitä nopeammin pääsemme eroon saivartelevasta erottelusta EU-jäsenten ja Nato-maiden välillä, sen parempi.

Suurlähettiläiden kanssa olen samaa mieltä siitä, että kiirettä Nato-jäsenyydellä ei ole. Ajoitus on vähemmän tärkeä kuin lopputulos.