Olli Kivinen kirjoittaa tänään kolumnissaan, että jatkuva myrsky Suomen ulkopolitiikan ympärillä johtuu perustuslain ulkopoliittista päätöksentekoa koskevan kohdan epäselvyydestä.
Kyllä Olli! Juuri niin!
Saman asian sanoin vuonna 2004 Helsingin Sanomien Debattiartikkelissani. Artikkeli sai aikaan melkoisen mylläkän siksi, että kritisoin siinä istuvaa presidenttiä omavaltaisista ulkpolitiikan linjauksista. Varsinainen argumenttini oli, että presidentin (tai ulkoministerin tai puolustusministerin tai pääministerin) ulkopoliittisia irtiottoja tulee niin kauan kuin perustuslaki on huonosti kirjoitettu.
Vaihtoehtoja on kaksi: vähentää presidentin valtaa tai mikäli vähentäminen ei onnistu lisätä sitä. Pääasia on, että valtasuhteet tehdään yksiselitteisiksi.