Riittävätkö diplomaatit?

Jos ja kun Lissabonin sopimus astuu voimaan, perustetaan EU:lle oma diplomaattikunta. EU:n diplomaattikuntaan tullaan rekrytoimaan parhaat voimat kaikista EU-maista. Antaako Suomi parhaat diplomaattinsa EU:lle? Jos antaa, riittääkö meille omia?

EU:n ulkosuhteiden hoito muuttuu radikaalisti jos Lissabonin sopimus hyväksytään kaikissa jäsemaissa. Hyväksyminen on kesken Saksassa, Tsekissä ja Puolassa. Lisäksi Irlannissa siitä järjestetään uusi kansanäänestys syksyllä.

Kun sopimus on hyväksytty, EU saa omat diplomaatit, jotka edustavat EU:ta kaikkialla maailmassa. Diplomaatit ovat uuden ”EU-ulkoministerin” (eli Korkean edustajan) alaisia. Heidän tehtävänsä on tuoda yhteen hajallaan olevat EU:n ulkopolitiikan eri lohkot kuten kauppapolitiikka, kehitysapu, sotilaallinen toiminta ja kriisinhallinta.

Suomea kohtaa mielenkiintoinen haaste: tarjoammeko EU:lle parhaita diplomaattejamme vai pidämmekö heidät itse? Suurvallat tuskin lähettävät kaikkia parhaitaan, joten pienille maille tulee mahdollisuus profiloitua hyvillä diplomaateilla. Mutta riittääkö meille korkeatasoisia diplomaatteja? Onko diplomaattien koulutus kunnossa, Alex

Shokkisosialismia

Naomi Klein (’No Logo’) kirjoitti viimeisen kirjansa shokkikapitalismista. Nyt meillä on shokkikeynesiläisyyttä. Toivottavasti sitä ei seuraa shokkisosialismi.

Naomi Klein tuli tunnetuksi kirjasta nimeltä ’No Logo’. Hänen viimeinen teos on nimeltään Shokkikapitalismi. Kirjan perusargumentti on, että erilaiseja kriisejä on viime vuosikymmeninä käytetty kapitalismin edistämiseen.

Nyt meillä on meneillään shokkikeynesiläisyys. Kun mitään muuta ei ole keksitty, hallitukset ympäri maailmaa ovat tehneet isompia ja isompia elvytyspaketteja.

OK: en minäkään juuri parempaa ole keksinyt. Mutta nyt vaarana on, että siirrymme shokkikeynesiläisyydestä shokkisosialismiin. Eli lisää valtion puuttumista, lisää sääntelyä, korkeammat veroasteet, vähemmän tilaa markkinoille.

Siirtyminen shokkisosialismiin tulee estää. Nyt on korkea aika ryhtyä suunnittelemaan paluuta normaalimarkkinatalouteen. Alhaiset verokannat ovat yhä kasvun kannalta välttämättömiä.