Nokia is still very Finnish

Nokia’s CEO is no longer ’made-in-Finland’. But if you take a look at the rest of the management team, you will see a lot of ä’s and ö’s. In other words, the company is still firmly in Finnish hands.

The Nokia Group Executive Board has nine members. There are three non-Finns (Elop, McDowell and Torres) and six Finns. Three of the Finns have ä’s and ö’s in their names. Tero Ojanperä is still ok for a non-Finnish speaker. But how do you pronounce Öistämö or Äkräs? I am sure quite a few Nokia customers have struggled with the right pronounciation.

The Board of Directors is more international. The majority (five out of nine members) is made up of non-Finns. And only one Finn has an ö in his name!

Oivalluksia brändityöryhmältä (ja muutamia epäoivalluksia)

”Johtaminen on opettamista – opettaminen on johdattelua.” Tämä oivallus löytyy brändityöryhmän monipuolisen ja monipolvisen raportin sivuilta. Löytyy sieltä myös vähemmän fiksuja ajatuksia.

Keskeinen kritiikkini brändityöryhmän työtä kohtaan on, että teksti on ajoittain ristiriidassa raportin perusviestin kanssa. Perusviesti on, että suomalaiset ovat käytännöllisiä ongelmanratkaisijoita, joiden luovuus ja luotettavuus kasvaa vaativissa tilanteissa.

Kovin käytännölliseltä eivät mielestäni vaikuta seuraavat suositukset.

Ensiksi:”Jokamiehen oikeudet on levitettävä koko maailmaan”. Tjaa… Viedäänpä ne nyt vaikka ensin Venäjälle tai sitten Kiinaan tai vaikkapa ihan sellaiseen helppoon paikkaan kuin Britannia. Kerrotaan heille, että heidän pitäisi luopua vuosisatojen aikana muotoutuneesta tavasta suhtautua metsiin ja kalavesiin ja ottaa käyttöön Suomen malli. Tätä voisi kutsua pikemminkin besser-wisserismiksi kuin nöyräksi ongelmanratkaisemiseksi.

Toiseksi: ”Jalostetaan suomalainen oppimismentaliteetti koko maailman käyttöön.” Hmm… Ei taida olla oikein vientituotteeksi.

Miinuspuolelle lisään vielä se, että suuri osa ehdotuksista perustuu suomalaisten veroeurojen anteliaaseen käyttöön. Esimerkiksi The Seminar (joka nimestään huolimatta ei ole pappisseminaari) perustuu siihen, että ottaisimme joka vuosi 30 ulkomaista opettajaa tänne koulutetavaksi suomalaisten kustannuksella.

Linux-Suomelle ymmärrettävää, mutta hieman kummallista, on, että raportissa puolustetaan voimakkaasti ”avoimeen lähdekoodiin” perustuvaa tietoyhteiskuntaa. Samaan aikaan Apple voittaa markkinoita suljetulla lähdekoodilla.

Mutta nämä ovat pikkuperunoita. Kuten aiemmin olen todennut: hyvä raportti, parempi kuin olin odottanut.