Lastuna maailmantalouden lainehilla?

 Järisittyvä epävarmuus mailmantaloudessa johtuu kolmesta asiasta: Euroopan velkaongelmasta, Yhdysvaltain poliittisen tilanteen lukkiutumisesta ja epävarmuudesta Kiinan suhteen. Suomi ei voi vaikuttaa yhteenkään näistä asioista. Mutta meidän pitää varmistaa, että emme jää lastuksi maailmantalouden lainehille.

Nyt Suomen hallitukselta odotetaan todellista kriisiohjelmaa. Sen tulee koostua kasvua tukevista verohelpotuksista (ja veronkorotusten lykkäämisistä), tiukasta säästöohjelmasta ja toimista, joilla varmistetaan yritysten rahoituksen saanti. Palataan yksityiskohtiin pian.

Katainen teki parhaansa näillä korteilla

 Kataisella oli liki mahdoton tehtävä. Siksi häntä ei kannata syyttää. Mutta tosiasia on, että hallitusohjelma on aika kamala.

Juuri kun Suomen talouteen pitäisi saada vauhtia, hallitus muotoilee veropoliittisen pannukakun. Yritysveron yhden prosentin lasku on liian vähän, että sillä olisi mitään merkitystä. Pääomatuloveron progressio rankaisee suomalaista omistajaa (ulkomaiselta sijoittajalta sitä ei voi periä). Lehtitaloissa alkaa YT-neuvottelut, kun tilausten veroaste nousee nollasta yhdeksään. Yleinen veroasteen nousu on myrkkyä kasvulle.

Mutta on hyviäkin uutisia. Kuntauudistus etenee – toivottavasti siten, että kuntamarkkinoita avataan yrityksille. Arvopaperimarkkinalain kokokonaisuudistus aiotaan tehdä siten, että Suomessa säilyy pörssi. Hyvää on myös vuosittainen menokurin tsekkaus.

Tosin tähän viimeiseen liittyy riski: jos menojen hallinnassa ei olla kestävällä uralla vuoden päästä, mitä tapahtuu? Keksiikö hallitus uuden toimialan, jota se rankaisee uudella verolla samaan tapaan kuin se rankaisee nyt aika- ja sanomalehtiä?