Presidentin uuden vuoden puhe

En katsonut presidentin uuden vuoden puhetta. Itse asiassa en ole katsonut sitä enää muutamaan vuoteen.

Toki olen presidentin puheet lukenut jälkikäteen. Joka kerta olen tullut samaan päätelmään: äänessä ei ole arvojohtaja vaan vallasta kilpaileva instituutio.

Tälläkin kertaa iskuja saivat sekä entinen presidentti (joka oli käynyt keskustelua Natosta), ulkoministeri (jonka kiinnostus Suomen brändiin on toisarvoista) sekä nykyinen ja edellinen hallitus (jotka ovat antaneet hyvinvointiyhteiskunnan perustan rapautua).

Lupaan katsoa presidentin viimeisen puheen, jos olen Suomessa. Ehkä presidentti viimeisellä kerralla nousee arvojohtajaksi.

Lakko on perusoikeus ja siksi sitä pitää rajoittaa

Lakko-oikeutta voidaan verrata perusoikeuksiin – vaikka sitä sellaisena ei ole totuttu pitämään. Kaikkia perusoikeuksia rajataan. Ei kai lakko ole muiden perusoikeuksien yläpuolella?

Sananvapautta rajoitetaan Suomessa ja kaikissa länsimaissa. Esimerkiksi kansanryhmien vastainen kiihotus on kiellettyä. Uskonnonvapautta rajoitetaan: sen nimissä ei voi kohdella ihmisiä aivan miten tahansa.

Onko lakko-oikeus rajoittamaton? Ei tietenkään ole. Esimerkiksi muiden henkeä ei saa vaarantaa.

Voisiko Suomi oppia lakkojen ratkaisua muista pohjoismaista? Tietenkin voisi.

Tanskassa ja Norjassa maiden parlamentit voivat yksinkertaisella enemmistölainsäädännöllä puuttua tiettyjen olosuhteiden vallitessa työtaisteluun, keskeyttää lakon ja pakottaa osapuolet sovintoon.

Asiasta kiinnostuneiden kannattaa paneutua Kauko Sipposen kirjoittamaan EVA Analyysiin aiheesta. Analyysi julkaistiin tämän vuoden alussa.