Angry Birds -politiikka tuntuu toimivan

Alexander Stubb kutsui Suomen tiukentunutta EU-linjaa viime vuonna ”Angry Birds -politiikaksi”. Nyt suomalaiset uskovat, että vaikutusvaltamme EU:ssa on suurempi kuin koskaan. Onko näillä kahdella asialla yhteyttä?

EVAn asenne- ja arvotutkimuksen merkittävin muutos koski suhtautumista Suomen vaikutusvaltaan EU:ssa. Peräti 42 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että ”Suomi on saanut äänensä hyvin kuuluviin EU:n päätöksenteossa”. Luku on korkein koko jäsenyyden aikana. Edellinen ennätys on vuodelta 1999, jolloin Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa. Silloin 31 prosenttia suomalaisista oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että Suomi saa äänensä hyvin kuuluviin EU:ssa.

Ensimmäisenä tulee mieleen, että taustalla ovat Kreikka-vakuudet sekä Suomen kielteinen suhtautuminen Romanian ja Bulgarian Shengen-jäsenyyteen – eli tämä niin kutsuttu Angry Birds -politiikka. Mutta on olemassa toinenkin selitys. Voi olla, että suomalaiset ovat huomanneet, että EU on jakautunut kahteen ryhmään. Ne joiden talous on suhteellisen hyvässä kunnossa, kuuluvat vaikutusvaltaisten maiden joukkoon. Ne, joiden talous on huonossa hapessa, ovat muiden päätösten armoilla.

Suomi kuuluu tässä jaottelussa vaikutusvaltaisten maiden ryhmään ja saa siten äänensä paremmin kuuluviin kuin ennen. Ehkä kysymys ei olekaan Angry Birds -politiikasta vaan oikeaan osuneesta EU-analyysistä.

Kohti uutta EFTAa?

Komissio esittää eurobondeja keskiviikkona. Näyttää siltä, että Eurooppa jakautuu tiiviiseen Euroryhmään ja ”uuteen EFTAan”.

Eurobondien kohtalo on vielä avoin. Erään johtavan suomalaisen poliitikon mielestä kyseessä on ”sairas idea”. Vastustusta löytyy kosolti myös Saksasta.

Riippumatta siitä, miten yhteisvelkakirjoille käy, kaikki viittaa siihen, että Euroryhmä on päättänyt tiivistää ryhmän sisäistä integraatiota. Aiemmin tällainen kahden vauhdin Eurooppa oli kirosana Britannialle ja muille ryhmän ulkopuolisille maille. Ei ole enää. Pääministeri Cameron on valmis hyväksymään tiiviimmän Euroalueen, jos hän saa varmistuksen siitä, että yhteiset markkinat toimivat koko EU:n alueella eikä finanssisektoria säädellä pois Lontoosta.

Lopputulos tästä kaikesta on se, että Euroryhmän raha- ja talouspolitiikkaa tehdään tulevaisuudessa yhä selkeämmin Saksan ehdoilla. Tämä saattaa olla ok Suomelle, mutta erittäin vaikeaa Irlannille, jonka talouden rakenne (ja maantieteellinen suuntautuminen) on toisenlainen kuin Suomella tai Saksalla.

Euroalueen ulkopuolelle jäävää (mutta EU:n jäsenistä koostuvaa) aluetta voidaan kuvata joko uudeksi EFTAksi tai, ehkä oikeammin, uudeksi EEA:ksi. EEA eli European Economic Area on sopimus, jonka EFTA-maat ja EU:n edältäjä solmivat vuonna 1994. Se takaa Norjalle, Islannille ja Lichtensteinille pääsyn EU:n yhteismarkkinoille. Sveitsi ei ole EEA:n jäsen.

Kahden kerroksen Eurooppa on Suomelle haastava siksi, että Ruotsi asuu toisessa kerroksessa kuin Suomi.