05.01.2009

Foresight.fi 5.1.2009

Kansainvälisen talouden instituutiot ovat pikaisen remontin tarpeessa. Tästä ei liene epäselvyyttä. Kysymys kuuluu, mitä niille oikein pitäisi tehdä?

Vastakkain ovat kaksi koulukuntaa. Ensimmäinen haluaa remontoida olemassa olevat Bretton-Woods instituutiot eli Maailman pankin ja Kansainvälisen Valuuttarahaston. Toinen haluaa antaa lisää valtaa G20:lle.

Oma kantani on kompromissi näiden kahden näkemyksen välillä. Veikkaan, että G20 tulee olemaan ratkaisevan tärkeässä asemassa, kun Maailmanpankin ja Valuuttarahaston remontista sovitaan. Toisin sanoen G20 toimii eräänlaisena kätilönä Bretton-Woods ?järjestelmän reformille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että G20 syrjäyttäisi G8:n.

G20 on G8:n luomus. Johtavat teollisuusmaat (Iso Britannia, Ranska, Saksa, Italia, Yhdysvallat, Kanada, Japani ja Venäjä) perustivat G20:n kymmenen vuotta sitten. Lähtölaukauksen perustamiselle antoi Aasian finanssikriisi. Tuolloin pelättiin, että Aasian finanssikriisi leviäisi länsimaihin ja haluttiin värvätä keskeiset kehittyvät maat mukaan kriisin hallintaan.

Nyt pelätään, että Yhdysvalloista alkanut luottalama panee koko maailmantalouden polvilleen. Taas tarvitaan kehittyviä maita kriisin hallintaan. Päävastuu lännen aiheuttaman kriisin hoitamisesta on kuitenkin lännellä. Tästä syystä G8 tulee olemaan kriittisen tärkeässä asemassa vielä pitkään.

Toisin sanoen kansainvälisen taloudellisen koordinaation keskuksena säilyy G8. Seuraavaksi tärkein ryhmä on nimeltään G5. Siihen kuuluvat Kiina, Intia, Brasilia, Etelä-Amerikka ja Meksiko). Nämä kaksi ryhmää tapaavat joka vuosi G8-huippukokousten yhteydessä. Sen jälkeen kun näiden ryhmien kesken on saavutettu yhteinen näkemys kansainvälisen finanssiarkkitehtuurin tulevaisuudesta, viedään näkemys G20-kokoukseen.

Tämän jälkeen reformilla on jo niin laaja tuki takanaan, että siihen voi alkaa uskoa.