31.07.2007

Tilastokeskuksen Tieto&trendit -julkaisu pyysi minua kirjoittamaan näkökulman Viron ja Suomen välisiin eroihin. Juttu ilmestyi heinäkuun numerossa 2007. Tässä teksti:

Kun Viro itsenäistyi uudelleen vuonna 1991, suomalaiset odottivat, että veljesmaa olisi kopioinut suomalaisen yhteiskuntamallin. Pettymys oli suuri kun Viro valitsi toisen tien.

Tänään voimme olla iloisia Viron valinnasta. Maa on pärjännyt taloudellisesti paremmin kuin kukaan olisi voinut olettaa. Saamme olla tyytyväisiä Viron valintaan myös siksi, että Suomi on saanut ideologisen haastajan, joka pitää meidät sopivasti varpaillaan.

Suomi edustaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Meillä on korkea verotus, suuri julkinen sektori, keskitetysti (tai liittokohtaisesti) sovitut palkat, muhkeat maataloustuet, ilmaiset yliopistot ja pilvin pimein erilaisia yritystukia.

Viro edustaa liberaalia hyvinvointivaltiota. Siellä on matala verotus ja pieni julkinen sektori. Palkat sovitaan yrityksissä. Maataloustuet ovat alhaiset. Yliopistoja on sekä julkisia että yksityisiä.

Viro puuttuu yritysten toimintaan vähemmän kuin Suomi. Kevyempää otetta kuvaa se, että organisaatio nimeltä Enterprise Estonia hoitaa asiat, joiden pyörittämiseen Suomessa tarvitaan viisi erillistä organisaatiota: Tekes, Finpro, MEK, Invest in Finland ja TE-keskukset. Tosin Enterprise Estonia ei jaa työvoimapoliittisia tukia eikä maataloustukia kuten TE-keskukset.

Vaikka tukiaisia on vähän, löytyy Virosta kasvuyrityksiä. Tunnetuin lienee Skype, jonka T&K työstä suurin osa tehdään Virossa. Yritysten kasvua helpottaa verokohtelu: niiden ei tarvitse maksaa veroja voitoista, jotka ne jättävät yhtiöön. Suoria investointeja Viro saa enemmän kuin mikään muu uusi EU-jäsenvaltio. Vauhti voi kuitenkin taantua, sillä investointeja hidastaa työvoimapula ja voimakas palkkojen nousu. Toisaalta: korkeammat palkat yhdistettynä alhaiseen verotukseen voivat houkutella Viroon työvoimaa myös muualta ? kuten Suomesta.

Viron pääministeri Andrus Ansip esitelmöi viime syksynä EVA:n Symposiumissa Tallinnassa. Häneltä kysyttiin, että eikö Viron olisi vihdoinkin aika siirtyä progressiiviseen verotukseen tai ainakin nostaa tasaveroa merkittävästi. Kysyjän mukaan verojen nosto olisi välttämätöntä siksi, että Viro pystyisi paremmin rahoittamaan julkiset palvelut. Ansip katsoi kysyjää hetken ja totesi: ?Jos nostaisimme verotusta, menettäisimme verotuloja. Tähän mennessä on käynyt niin, että mitä enemmän olemme verotusta laskeneet, sen suuremman verokertymän olemme saaneet.? Muutama kuukausi tämän jälkeen Ansip kertoi, että hänen tavoitteena on nostaa Viro Euroopan viiden vauraimman maan joukkoon. Tähän päästään hänen mukaansa sillä, että tasavero lasketaan 12 prosenttiin.

Viron talousmalli herättää meissä suomalaisissa kysymyksen, jota ei yleensä ääneen lausuta: mitä tapahtuisi, jos Viron malli siirrettäisiin Suomeen? Kysymykseen on kaksi päinvastaista vastausta. Korkeaan veroasteeseen ja laajaan julkiseen sektoriin uskovat ihmiset kauhistuvat jo pelkkää kysymystä. Sitä vastoin ahkeriin ihmisiin ja hyvin hoidettuihin yrityksiin luottavat henkilöt ovat avoimia ajatukselle. Investoinnit, maahanmuuttajat ja talouskasvu ainakin saisivat vauhtia.

Selvää on, ettei Suomi voi kopioida Viron mallia eikä Viro Suomen. Mallit ovat syntyneet erilaisen historiallisen kehityksen tuloksena. Lisäksi maissa eletään erilaista taloudellisen kehityksen vaihetta. Siksi kiintoisampi kysymys on, tulevatko mallit lähestymään toisiaan tulevaisuudessa? Oma arvioni on, että Viro pyrkii ottamaan oppia Suomen koululaitoksesta sekä eräistä sosiaaliturvan elementeistä. Sen sijaan en usko, että maa on valmis luopumaan matalan verotuksen strategiasta, koska se on palvellut Viroa hyvin.

Mitä sitten Suomi voi oppia Virolta? Ainakin sen, että tulevaisuuteen voi valmistautua myös matalan verotuksen strategialla. Tällä hetkellä Suomessa mietitään kuinka korkealle verotus joudutaan tulevaisuudessa nostamaan, jotta selviämme ikääntymisen haasteista. Jos oivaltaisimme Viron opetuksen ytimen, alkaisimme miettiä kuinka rajusti verotusta pitäisi alentaa, jotta selviytyisimme tulevaisuuden koitoksista.