15.03.2007

Mitä tapahtuisi, jos Viron talousmalli siirrettäisiin Suomeen? Ne, jotka uskovat, että Suomen menestys perustuu korkeaan veroasteeseen ja suureen julkiseen sektoriin, kavahtavat tällaista ajatusta. Ne, jotka uskovat, että Suomen menestys perustuu lahjakkaisiin ihmisiin ja menestyviin yrityksiin, ovat valmiita tätäkin vaihtoehtoa pohtimaan.

Pohdinta on ajankohtaista siksi, että Viron Presidentti Toomas Ilves aloittaa tänään virallisen vierailun Suomeen. Mielenkiintoiseksi vierailun tekee se, että Suomi ja Viro ovat eri linjoilla, oli kyseessä sitten turvallisuuspolitiikka tai talouspolitiikka.

Virolaisille Nato ja tasavero ovat arkipäivää. Suomalaisille molemmat ovat paholaisen keksintöjä.

Viron ja Suomen linjaukset selittyvät erilaisilla historiallisilla kokemuksilla. Historian merkitys kuitenkin kaventuu mitä pidemmälle yhteinen taival Euroopan unionissa jatkuu. Keskeiseksi kysymykseksi nousee tulevaisuus, ei menneisyys.

Tähän saakka suomalaiset ovat kopioineet Ruotsia niin hyvinvointivaltion rakentamisessa kuin sen modernisoinnissa. Kopioitavaa Ruotsista riittää yhä. Ruotsalaiset ovat onnistuneet eläkeremontissa paremmin kuin suomalaiset. Julkiset palvelut ovat tänään ketterämmin järjestetty Ruotsissa kuin Suomessa. Silti on aiheellista kysyä: pitäisikö katse kuitenkin kääntää Viroon?

Viron ykköstuntijan, professori Seppo Zetterbergin mukaan Suomi oli lähes 150-vuoden ajan se, joka jatkuvasti tarjosi esimerkkejä Virolle. Nyt roolit ovat vaihtumassa. Virosta on tulossa erinomaisen kiinnostava esikuva, antava puoli, niin talouspolitiikassa kuin turvallisuuspolitiikassa.

Katseen kääntäminen Viroon ei tarkoita sitä, että Suomi luopuisi sosiaalisista turvaverkoista tai maatalouden tukemisesta. Se ei tarkoita edes sitä, että päätyisimme Naton jäseneksi ilman perusteellista selvitystä.

Katseen kääntäminen Viroon tarkoittaa sitä, että haluamme oppia pioneerilta. Kun viime vuosisadan suljettua hyvinvointivaltiota rakennettiin, seurasimme Ruotsia sopivalla viiveellä. Kun tämän vuosisadan avointa hyvinvointivaltiota rakennetaan, on syytä seurata Viroa sopivalla viiveellä.

Ajatus siitä, että Viro on viidentoista vuoden kuluttua yksi Euroopan vauraimmista maista, ei enää tunnu yhtään niin naiivilta kuin se olisi tuntunut muutama vuosi sitten.

Artikkeli on julkaistu Taloussanomissa 15.3.2007.