15.01.2008

UUSI SUOMI
Julkaistu: 14.1.2008
Linkki artikkeliin

Yksi argumentti Nato-jäsenyyttä vastaan on, että Venäjä voisi rankaista Suomea taloudellisesti. Jos liittyisimme Natoon, Moskova voisi esimerkiksi laittaa meille puutullit, jotka uhkaisivat koko metsäteollisuutemme tulevaisuutta.

Ai niin, Venäjähän on jo asettanut puutullit ja aikoo niitä kiristää, vaikka Suomi ei ole Naton jäsen. Haluaako se rankaista meitä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta?

Tuskin. Parempi selitys on se, että Venäjä ei harjoita erillispolitiikkaa suhteessa Suomeen. Venäjän Suomen-politiikka on sen sisäpolitiikan ja ulkosuhteiden funktio. Se ei ole oma erillinen alueensa. Näin oli 1800-luvulla ja 1900-luvulla. Näin tuntuu olevan myös 2000-luvulla.

Uutta on se, että huonot poliittiset suhteet eivät välttämättä tarkoita huonoja kauppasuhteita. Venäjän kauppa on viime vuosina kasvanut hurjaa vauhtia Ison-Britannian ja Puolan kanssa, vaikka molemmat ovat olleet jatkuvassa riidassa Kremlin kanssa. Suomi taas on pyrkinyt ylläpitämään hyviä suhteita Moskovaan. Palkinnoksi olemme saaneet puutullit.

Oman kategoriansa muodostavat Neuvostoimperiumin entiset osat: Georgia, Ukraina ja Baltian maat. Niitä Venäjä pyrkii kyykyttämään niin taloudellisesti kuin poliittisesti.

Näyttää siltä, että valtiokapitalismi ohjaa Venäjän talouspolitiikkaa. Suomen kaltaiselta länsimaalta Venäjä haluaa ennen muuta tuotannollisia investointeja. Pienen Suomen pyrkimykset hyviin suhteisiin itäisen naapurinsa kanssa eivät Kremlin nykykalkyyleissa paljon paina.

Risto E. J. Penttilä