13.12.2006

Tiesitkö, että kravatti on peräisin Kroatiasta? En minäkään, mutta tämä ja muutama muu merkittävä seikka kävi selväksi, kun kävin tutustumassa maan talouteen ja politiikkaan. Kroatia toivoo ehtivänsä Euroopan Unionin jäseneksi ennen kuin unioni sulkee ovensa pitkäksi aikaa. Sillä on hyvät mahdollisuudet onnistua.

Kroatian taloudella menee hyvin, mutta ei loistavasti. Tahtia haittaa erityisesti se, että itsenäisyyden alussa tapahtunut valtion liiketoimintojen yksityistäminen epäonnistui surkeasti. Tästä ovat kaikki yhtä mieltä, jopa yksityistämisestä vastannut ministeri Drazen Kalogjera. Suurin syy epäonnistumiseen oli korruptio. Virkamiehet myivät yritykset kavereilleen pilkkahintaan sillä edellytyksellä, että itse pääsivät jollain tavalla mukaan. Pahimmissa tapauksissa uudet omistajat eivät maksaneet työntekijöille palkkoja, vaan odottivat ostotarjousta ulkomailta. Uudet omistajat sitten lakkauttivat osan tuotantolaitoksista ilman minkäänlaisia korvauksia työntekijöille.

Epäonnistunut yksityistäminen ja sota ovat epäilemättä syitä siihen, että Kroatia ei vielä ole EU:n jäsen. Naapurimaa Slovenia on hyvä vertailukohta. Siellä ei sodittu eikä liioin yksityistetty. Ja nyt maa ottaa ainoana uutena EU-jäsenmaana käyttöön euron vuoden alusta.

Olli Rehn oli käynyt Kroatiassa viikkoa ennen minua ja antanut melko positiivisen kuvan maan EU-mahdollisuuksista. Tärkein syy positiivisuuteen lienee se, että maan hallitus on tehnyt yhteistyötä sotarikoksista epäiltyjen sotilaiden pidättämiseksi. Kaikkien kuuluisin epäillyistä, kenraali Ante Gotovina, on ollut pidätettynä jo vuoden. Todettakoon, että suurelle osalle kroatialaisista kenraali Gotovina on yhä sankari joka pelasti ison osan maata serbialaisten miehitykseltä.

Kroatian suhtautuminen Natoon on lähes yhtä skeptistä kuin suomalaisten: vain kolmannes kannattaa sotilasliiton jäsenyyttä. Syytkin ovat samat: kroaatit, kuten suomalaiset aikanaan, selviytyivät sodasta itäisen naapurin kanssa ilman sotilasliiton jäsenyyttä. Miksi siis liittyä nyt? Asenne on saanut maan poliittisen johdon pyörtämään puheensa kansanäänestyksen järjestämisestä. Olisiko tässä vinkkiä myös Suomen hallitukselle?

Vaikka Kroatia on huomattavasti köyhempi maa kuin Suomi, on se sallinut yksityiset korkeakoulut. Syy tähän on selvä: valtion yliopistojen uudistaminen ei edennyt ennen kuin markkinoille saatiin vertailukohdaksi yksityisiä korkeakouluja. Kilpailu piristi. Nyt valtion yliopistot uusivat toimintamallejaan kilpaa yksityisten korkeakoulujen kanssa. Olisiko tässäkin vinkkiä Suomen hallitukselle?

Mutta palataan kravattiin. Kravatin juuret – vai pitäisikö sanoa loimet? – ulottuvat 30-vuotiseen sotaan. Kroatialaiset sotilaat pitivät tuolloin värikästä huivia kaulansa ympärillä. Muotitietoinen Ludwig XIV otti käyttöön tavan ja pian koko hovi käytti huivia à la Croat. Kroatialaisesta huivista muotoutui sitten kravatti. Jos historia toistaa itseään, kroaatit voivat tuoda kaivattua väriä sekä EU:n taistelujoukkoihin että Brysselin virkamiesten harmaaseen elämään jo muutaman vuoden kuluttua – ehkä vuosikymmenen loppuun mennessä.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Taloussanomissa 13.12.2006.