05.03.2009

Julkaistu 05.03.2009 09:05 (päivitetty 13:07)

MTV3 – Jussi Sippola

Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Risto E. J. Penttilä haastaa suomalaiset keskustelemaan ennakkoluulottomasti eläkejärjestelmästä. Ei vain nykyisen uudistamisesta, vaan täysin uuden ja erilaisen systeemin luomisesta. Esimerkkinä hän mainitsee joissakin maissa käytössä olevan täysin liukuvan eläkeiän. Se vastaisi yksilöllisesti kaikkien työntekijöiden tarpeisiin.

– Yksi vaihtoehto olisi, että eläkeikä poistettaisiin kokonaan, eli se olisi täysin yksilöllinen. Mitä pidempään ihminen olisi töissä, sitä parempi olisi eläke, hän väläyttää MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa.

– Kun radikaaleja ehdotuksia haetaan, niin se olisi yksi. Eikä se ole edes tavatonta kaikissa maissa, hän jatkaa.

STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund ei suoralta kädeltä torppaa ehdotusta.

– Toki se johtaa siihen, että hyvin lyhyellä työuralla eläke jää pieneksi. Ehdotus on kuitenkin tutkimisen arvoinen.

– Tosin meillähän on jo käytössä liukuva eläkeikä 63:sta 68 vuoteen, Sund muistuttaa.

Hallitus päätti viime viikolla vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisesta vuodesta 2011 alkaen 65 ikävuoteen. Nykyinen raja on 63 vuotta. Hallituksen päätös on herättänyt vastustusta sekä kansassa että ay-liikkeissä.
”Sama eläkeikä ei sovi kaikille”

Penttilän mukaan on selvää, ettei yksi ja sama eläkeikä sovi kaikille.

– Ei metsurille ja professorille sovi sama eläkeikä. Tästä asiasta ollaan varmasti yhtä mieltä, siksi on outoa, että olemme tässä tilanteessa.

Sekä Penttilä että Sund kuitenkin kehuvat hallitusta ja pääministeri Matti Vanhasta (kesk.) johtajuudesta.

– Hän nosti kissan pöydälle. Vaatii rohkeutta tulla esiin näin epäsuositun asian kanssa.

Sundin mukaan eläkeiän nostaminen ei kuitenkaan ole ainoa lääke talousvaikeuksiin.

– Nyt tarvitaan enemmän työtunteja. Eläkepäätöksen ongelmallisuus on siinä, että tehtiin aika vähän muita toimenpiteitä. Katse pitäisi suunnata esimerkiksi vajaatyöllistettyihin ja työttömiin, Sund sanoo.

– Eläkeiän nosto ei tähtää laman torjumiseen. Kysymys on siitä, kuka maksaa laskun, kun valtion rahoja käytetään nyt elvytykseen. Maksaako sen työelämässä oleva sukupolvi tekemällä töitä vähän pidempään, vai jätämmekö laskun lapsillemme? kysyy puolestaan Penttilä.