Avainsana-arkisto: EVA

Kiinalaista kapitalismia

Politiikka, Talous Kommentoi

EVAn skenaariohanke muutti tapaani katsoa maailmaa. Kun luen lehtia, jaottelen jutut neljaan luokkaan: lansi luo nahkansa, kiinalaista kapitalismia, blokkien taisto seka neljantena stimulus ja romahdus.

EVAn skenaariohanke muutti tapaani katsoa maailmaa. Kun luen lehtia, jaottelen jutut neljaan luokkaan: lansi luo nahkansa, kiinalaista kapitalismia, blokkien taisto seka neljantena stimulus ja romahdus.

Hyva esimerkki kiinalaisesta kapitalismista ja siihen liittyvasta kiinalaisen itsetunnon noususta on International Herald Tribune -lehden juttu, jonka mukaan ostetuin kirja Kiinassa on Onneton Kiina. Sen viesti on, etta Kiinan on otettava paikkansa uutena maailman johtajana. Muutoin sille kay huonosti.

Kirjoittajia on viisi vihaista nuorta miesta. Heidan mielestaan nykyinen finanssikriisi osoittaa, ettei lansimaisesta kapitalismista enaa ole mihinikaan. Tarvitaan kiinalaista kapitalismia. Tarvitaan Kiinan johtoa politiikassa ja taloudessa.

Myos uusin The Economist kasittelee samaa ilmiota. Voi olla, etta lkka Herlin oli oikeassa, kun han totesi skenaarioiden julkistamistilaisuudessa, etta elamme jo skenaariossa kaksi – eli kiinalaisessa kapitalismissa.

HUOM! PAHOITTELUT. Pisteet a:n ja o:n paalla eivat vielakaan nay!

Linkki

Aalto vai tsunami?

Politiikka, Yleinen Kommentoi

EVA järjesti syksyllä keskustelun korkeakoulujen tulevaisuudesta teemalla ”Aalto vai tsunami”? Tuolloin keskustelijat päätyivät siihen, että Aalto-korkeakoulu synnyttää kantoaallon, joka nostaa kaikki Suomen korkeakoulut uudelle tasolle.

Toivotaan niin. Tosiasia kuitenkin on, että talouslama ei lainkaan helpota hankkeen toteuttamista. Ajatus siitä, että yrityksiltä saataisiin kerättyä 200 miljoonaa euroa, oli kunnianhimoinen jo ennen talouskriisiä. Nyt se vaikuttaa erittäin haastavalta.

Kriittisen tärkeä on saada Aallolle rehtori, joka valaa uskoa hankkeen toteutumiseen. Ellei tällaista henkilöä löydetä akateemisesta maailmasta, olisi ehkä syytä katsoa akateemisen maailman ulkopuolelta. Monet Euroopan yliopistot ovat rekrytoineet keulakuvansa akateemisen maailman ulkopuolelta. Imperial College, University College ja London School of Economics ovat hyviä esimerkkejä. Käsittääkseni myös Hollannissa on toimittu näin.