Suomen yliopistot eivät pärjää kansainvälisissä vertailuissa. Olemme huimasti Hollantia, Sveitsiä ja Ruotsia jäljessä. Missä vika? Syytän pääsykokeita.
Suomen yliopistot pärjäävät kansainvälisissä vertailuissa huonommin kuin kolmen vertailukelpoisen maan, Hollannin, Sveitsin ja Ruotsin yliopistot.
Maailman sadan parhaan yliopiston listalla on kuusi hollantilaista, kolme sveitsiläistä ja kolme ruotsalaista yliopistoa. Kahdensadan parhaan joukossa on viisi ruotsalaista yliopistoa sekä lukuisia sveitsiläisiä ja hollantilaisia yliopistoja.
Näiden maiden yliopistoihin mennään ilman pääsykokeita, papereiden perusteella. Sisäänpääsy tarkoittaa, että oppiminen alkaa. Suomessa sisäänpääsy tarkoittaa sitä, että enää ei tarvitse tsempata.
Suomessa päntätään ennen pääsykokeita. Sitten kun sisään on päästy, ripustetaan kunnianhimo narikkaan. Käydään töissä, hankitaan elämänkokemusta, suoritetaan kurssit, mutta ei suhtauduta oppimiseen intohimolla.
Sama kunnianhimon puute vaivaa professoreita: miksi panostaa opetukseen, kun opiskelijat touhuavat kaikkea muuta? Parempi satsata tutkimukseen, joka vie omaa uraa eteenpäin. Sitä paitsi: lomakkeiden täyttö ja muu byrokratia vie professoreiden ajasta niin suuren siivun, että opetuksen kehittämiselle ei jää aikaa.
Entä opiskelijajärjestöt? Niiden kunnianhimo kohdistuu tukiaisiin. Oppiminen ei niitä kiinnosta.
Kunnianhimon puute näkyy tuloksissa. Helsingin yliopisto tippui viimeisimmässä Times Higher Education World University Rankings –listalla sadan parhaan joukosta sijalle 106. Kahdensadan joukkoon ei mahtunut toista suomalaista korkeakoulua. Kolmensadan parhaan joukkoon ylsi vain Aalto Yliopisto, jonka sijoitus oli välillä 251-275.
Tilastoja on paljon, mutta tarina on aina sama: Helsingin yliopisto on ainoa suomalainen korkeakoulu, joka kolkuttelee sadan parhaan ovia. Muut ovat kaukana takana.
Toki suomalaisissa yliopistoissa on hienoja saarekkeita: on loistavia koulutusohjelmia, on inspiroivia professoreita ja ahkeria opiskelijoita. Mutta nämä taitavat kuitenkin olla poikkeuksia sääntöön, joka on ”miksi rehkiä, kun vähemmälläkin pärjää”.
Miten saamme muutoksen aikaan? Otetaan kolme neljäsosaa opiskelijoista sisään papereiden perusteella ja loput kokeilla. Jos paperit ovat hyvät, pääset suoraan opiskelemaan. Jos paperit ovat huonot, mutta motivaatiota löytyy, on opiskelupaikan saaminen yhä mahdollista.
Ei pääsymenettelyn muuttaminen kaikkea ratkaise. Mutta siitä on hyvä aloittaa.
(Times Higher Education World Rankings löytyy tästä http://goo.gl/tIhJV6 )
@ristoej Tuoko papereiden avulla sisäänpääsy motivaatiota? Voisiko syy olla muussa kun pääsekokeissa?
Perustuiko tämä, @ristoej, johonkin analyysiin vai puhtaasti mutu-metodiin?
RT @ristoej: Syytän pääsykokeita!: Suomen yliopistot eivät pärjää kansainvälisissä vertailuissa. Olemme huimasti Hol… http://t.co/AzFUfSp…
RT @ristoej: Syytän pääsykokeita!: Suomen yliopistot eivät pärjää kansainvälisissä vertailuissa. Olemme huimasti Hol… http://t.co/AzFUfSp…
RT @ristoej: Syytän pääsykokeita!: Suomen yliopistot eivät pärjää kansainvälisissä vertailuissa. Olemme huimasti Hol… http://t.co/AzFUfSp…
Blogissa: Syytän pääsykokeita! http://t.co/k4pJqdH7Rg
Syytän pääsykokeita! http://t.co/04iKgaGHrQ
@ristoej Motivaatio kasvaa kun sisäänpääsyä (osalle) helpotetaan? Luulisi että mitä suuremman työn paikka vaatii sitä enemmän sitä arvostaa.
RT @ristoej: Syytän pääsykokeita!: Suomen yliopistot eivät pärjää kansainvälisissä vertailuissa. Olemme huimasti Hol… http://t.co/AzFUfSp…
RT @ristoej: Blogissa: Syytän pääsykokeita! http://t.co/k4pJqdH7Rg
Syytän pääsykokeita! http://t.co/20VGcO0ack
@ristoej Vielä parempi olisi ottaa kaikki ja karsia 1. Vuonna menestyksen perusteella
RT @ristoej: Blogissa: Syytän pääsykokeita! http://t.co/k4pJqdH7Rg
@mniemivirta @ristoej Suurin ongelma lienee opiskelijoiden valtava määrä hlökuntaan nähden (ei aikaa tutkimukselle) & hallinnon määrä.
@mniemivirta @ristoej Opetus ei liene keskeistä yliopisto-rankingeissä? Eikö tutkimuksen määrä ja laatu ole ratkaisevaa?
@ristoej hyvä pointti opiskelijajärjestöistä. Meidän pitäisi puhua enemmän myös itse asiasta! Toisaalta vain tuista puhuminen menee mediaan.
@ArhiKivilahti @ristoej’n käyttämässä esimerkissä opetus (laajasti) 30%, tutkimus 60%, innovaatiot ja kv yms. 10%. Aikamoinen huti siis.
RT @ristoej: Blogissa: Syytän pääsykokeita! http://t.co/k4pJqdH7Rg
RT @ristoej: Blogissa: Syytän pääsykokeita! http://t.co/k4pJqdH7Rg
RT @ristoej: Syytän pääsykokeita!: Suomen yliopistot eivät pärjää kansainvälisissä vertailuissa. Olemme huimasti Hol… http://t.co/AzFUfSp…
RT @ristoej: Syytän pääsykokeita!: Suomen yliopistot eivät pärjää kansainvälisissä vertailuissa. Olemme huimasti Hol… http://t.co/AzFUfSp…
Syytän pääsykokeita! http://t.co/rKXA93PMmP
.@ristoej Mainio kirjoitus. Pääsykokeet alleviivaavat yliopistokoulutuksen ”signaaliarvoa”, eivät edistä tehokasta osaamisen hankkimista
@ristoej Myöhäisherännäille pitää olla väylä yliopistoon mutta eiköhän 3/4 paikoista voisi jakaa yo-todistuksen perusteella
RT @ristoej: Blogissa: Syytän pääsykokeita! http://t.co/k4pJqdH7Rg
”Suomessa päntätään ennen pääsykokeita. Sitten kun sisään on päästy, ripustetaan kunnianhimo narikkaan. Käydään… http://t.co/w39bPIH7kN
RT @ristoej: Syytän pääsykokeita!: Suomen yliopistot eivät pärjää kansainvälisissä vertailuissa. Olemme huimasti Hol… http://t.co/AzFUfSp…
@ristoej Hyvä kirjoitus! Opiskelupaikan pitämiseksi tulisi opinnoissa menestyä.
Aikaisemmin ansaitut arvosanat eivät kerro nykyhetkeen onko motivaatiota opiskella uudessa koulussa. Tuet kuntoon ja opintopistetavoite joka vuodelle.
Asia on just noin. Pääsykokeita ei tarvita ja opiskelija ulos, jos motivaatiota ja tuloksia ei näy. http://t.co/h4FPxtHyUU
Syytän pääsykokeita! http://t.co/aaHm3t3FVb
Ripa hei! Riihikuivia eugeneita yliopistoille. Opetus ja resurssit kuntoon. Ai, niin nyt täytyykin leikata #koulutuskärkihanke
”Times Higher Education World University Rankings” Ei kyllä anna juuri mitään kuvaa opetuksen laadusta. Rankingin pisteet muodostuvat seuraavasti: 40% vertaisarviointi (tunnetulle kaverille pisteet), 10% työnantajien arvio (tunnetuille pisteet), 20% oppilaat/henkilökunta suhde (paljon tutkijoita -> paljon pisteitä), 20% henkilökunnan julkaisut (juuri sitä tutkimusta eikä opetusta), sitten vielä muutama prosentti kansainvälisestä henkilökunnasta ja opiskelijakunnasta. Varsinaiseen opetukseen noista ei liity yksikään.
Voisiko vika olla syvemmällä suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen rakenteessa? Ei täällä palkita työelämässäkään kunnolla enemmän panostamisesta. Veroprogressio tappaa palkan kohoamista sillä tahdilla että pitä olla jollain tapaa vähän vajaa tai elämäänsä työn ympärillä pyörittävä pyrkiäkseen haastavampiin ja paremmin palkattuihin hommiin. Siitä että opiskelet huipputasolle ei palkita mitenkään. Lisäksi kurssien numerot eivät edes määräydy osaamisen mukaan, itse todistin useaa tapausta joissa kaveri vetäisi parhaan arvosanan tajuamatta aiheesta juuri mitään. Mekaaninen laskutaito ja kaavojen ulkoa opettelu toimi hienosti.
Sinänsä ehdottamasi 3/4 sisään papereilla varmaan toimii ihan yhtä hyvin kuin nykyinen 40%/40%/20%, papereilla/koe+paperit/pelkka koe, joka näytti olevan esim. TTY:llä valittujen suhde. Eli; hieno idea, olet keksinyt nykytilanteen!