Kun Edison keksi sähkövalon, Suomi oli ensimmäisiä maita ottamassa sitä käyttöön. Kun Kalifornia keksi Uberin, asettui virallinen Suomi vastahankaan. Mikä on tilanne tänään? Se on huolestuttava.
Hyvä uutinen on se, että meillä on hyvin mietitty uusi lainsäädäntö, joka mahdollistaa entistä vapaamman kilpailun.
Huono uutinen on se, että lainsäädäntöön liittyvä siirtymäaika on osoittautumassa jarrutusajaksi.
Meillä on kaksi mahdollisuutta:
Jos teemme siirtymäajasta kiihdytysajan, voimme taata, että Suomessa on parin vuoden päästä hyvin toimiva ja modernisti säännelty henkilö- ja tavarakuljetusmarkkina. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tämä edellyttäisi sitä, että taksilupien määrää nostetaan joka neljänneksen aikana esimerkiksi kolmella sadalla. Tällä vauhdilla meillä olisi pääkaupunkiseudulla noin 1500 uutta taksilupaa ennen siirtymäajan päättymistä (kesällä 2018) ja voisimme siirtyä sulavasti uuteen aikakauteen.
Jos teemme siirtymäajasta jarrutusajan, voimme taata, että Suomi on kahden vuoden päästä pudonnut kuljetusmarkkinoiden kehityksestä ja meillä on käsissämme todellinen svaboda. (Svaboda tarkoittaa venäjäksi vapautta, mutta Suomessa sitä on Venäjän vallankumouksesta saakka käytetty kaaoksen synonyyminä.) Markkinoille tulee yhdellä kerralla noin kolme tuhatta uutta taksilupaa pelkästään pääkaupunkiseudulla.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että olemme jälkimmäisessä skenaariossa eli jarrutusajassa. ”Viron uber” eli Taxify vetäytyi juuri Suomesta, koska taksimarkkina on hyvin ”sulkeutunut ja monopolistinen”. (Kauppalehti 5.1.2017) Taksilupien määrässä olemme huimasti vertailumaiden pääkaupunkeja jäljessä. Tukholmassa on 7,1 taksilupaa per tuhat asukasta. Helsingissä 1,9. (Lontoossa luku on 12. Roomassa, jossa lupien määrä on myös säännelty, luku on 3,4.)
Kyse ei ole pelkästään Uberista. Kyse on kasvusta ja työllisyydestä. Boston Consulting Groupin mukaan 25% uusista työpaikoista ja 6% kasvusta Pariisin alueelle syntyi viime vuosien aikana uusiin kuljetussovelluksiin. Koko Ranskassa uudet kuljetussovellukset tarjosivat enemmän uusia työmahdollisuuksia kuin mikään muu toimiala. (Tutkimus oli Uberin tilaama, mutta numerot vaikuttavat uskottavilta. Kts. https://medium.com/uber-under-the-hood/new-data-reveals-ubers-economic-impact-in-france-47debf888ef6#.5jtyeyclh)
Kauppakamarit ovat sata vuotta edistäneet vapaata kilpailua Suomessa. Samaan aikaan olemme yrittäneet pitää huolen siitä, että sääntely on reilua ja tasapuolista. Nykyinen hallitus on meidän mielestämme oikealla asialla sekä byrokratian purkamisessa että kilpailun vapauttamisessa.
Hallituksen liikennekaari on hieno yritys nostaa Suomi kuljetusalan kärkeen maailmassa. Se toimii teoriassa hyvin. Taksilupien siirtymäaika kertoo, toimiiko se myös käytännössä.
”Samaan aikaan olemme yrittäneet pitää huolen siitä, että sääntely on reilua ja tasapuolista”. Eli kumpaako kauppakamari ajaa nykyisten taksien ansiotuloverotuksen ym poistamista vai uber taksien saamista verotuksen piiriin
Kasvusta ja työllisyydestä? Mikäli Penttilä tuntisi taksialaa tai lobbaamansa veroparatiisiyhtiön toimintaa, niin ehkä säästyisimme tällaisilta idioottimaisilta kirjoituksilta.
Kasvu ja työllisyys tarkoittaa uberin kohdalla työntekijäetujen alas-ajoa, harmaata taloutta ja orjatyövoimaa surkealla palkalla. Penttilä ei tiedä tätä?
Uber on n. 70 mrd dollarin veroparatiisiyhtiö joka kotiuttaa rahat Bermudalle Uber C.V:lle. Miten veroparatiisiyhtiö auttaa yhteiskuntaa? Se rappeuttaa yhteiskuntaa. Penttilä ei tiedä tätä?
Uber lisää harmaata taloutta. Ruotsissa 5 000 Uber kuljettajasta 76 % ei maksanut veroja. Maailmanlaajuisasti 99% Uber kuljettajat ajavat yksityisajoon tarkoitetulla vakuutuksella. Penttilä ei tiedä tätä?
Ruotsissa on 1,6 taksilupaa 1000 ihmistä kohden. Suomessa on 1,9 1000 ihmistä kohden. Elämää on Suomessa on siis myös kehä 3 ulkopuolella. Penttilä ei tiedä tätä?
Ruotsin Tukholmassa taksien hintahaitari on 299 kr 9909 kr 10 km matkalle. Eli n. 33 – 1 100 eur. Suomessa vastaava hinta on n. 23 eur. Penttilä ei tiedä tätäkään.
Tiedätkö mitään?
Penttilä on siis yksi näistä kauppakamarin päättäjistä, jotka jatkuvasti hakevat ilmaista työvoimaa? ”Työharjoittelut” ovat palkattomia, vaikka niissä vaaditaan harjoittelijalta kaikenlaisia kokemuksia ja vaatimuksia mm. koulutuksen suhteen. Jotkut kutsuvat sitä myös orjatyövoimaksi.
Ei ihme, kun herra ajaa myös sellaisen yhtiön etuja, joka tekee sitä maailmanlaajuisasti.
Robottiautot tulevat korvaamaan uberit ja taksit. Mihin nämä kuskit sitten laitetaan? Perustulon piiriin?
Mä haluan nähdä kun känniläiset änkeävät robottiautoon ja ohjelmoivat sitä menemään kuka minnekin.
ELY -keskukset vahvistavat taksilupien enimmäismäärät ja ottavat huomioon keskeiset taksipalvelujen kysyntään vaikuttavat tekijät kuten väestön kehityksen, väestön ikärakenteen, taajama-asteen ja anniskelupaikkojen määrän. Keskeisinä taksitarjontaa määrittävinä tekijöinä huomioidaan olemassa olevat lupamäärät, taksitiheys, viime vuosien ajosuoritteet ja taksitilausten kehitys.
Helsingissä on 1300 taksia. Mihin perustuu Risto E J Penttilän esitys 1500 uudesta taksiluvasta? Veikkaan kyseessä olevan pila, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja tuskin voi olla näin pihalla.
Tavaraliikenne on vapautettu jo 20 vuotta sitten, Ei taida Pönttölä tiatää alasta hevon vittuakaan sillä jos joku on kuralla niin tavaraliikenne. Ainakin suomalaisen yrittäjän ja kuljettajan näkökulmasta. Sama tilanne joukkoliikennepuolella, tilausajojen hinnat romahtaneet ja siellä ei todellakaan ole noudatettu kuskin TES-palkkaa enää aikoihin. ei ole mahdollista niillä taksoilla mitä pienet tilausajofirmat ajoistaan saavat.
Taksiala kun vapautuu niin siellä edessä ihan sama, konkursseja, keinottelua ja vedättämistä, Uber ei ole mikään ratkaisu.
Tämä ”täys urpo” Penttilä, joka olevinaan on joku talousnero haluaa sitä että tässä maassa on hienoo tehä pimeesti kaikki tulonsa (niinku varmaan itekkin tekee), mutta sit varmaan kuka tahansa sais varmaan avata viinakaupan minne haluais ja myydä virosta tuotua viinaa ilman kuittia…ja sopu hintaan 😀
Hieno mies tämä Penttilä. Kuten luotsaamansa keskuskauppakamari. Suomalainen pienyrittäjä on sylkykuppi, ja hypetetään ylikansallista veronkiertofirmaa.
Joka on sivumennen sanoen vaikeuksissa ympäri maailman, ja hyvästä syystä. Tämä on varsinainen rimanalitus, ihmetellä täytyy miten alas noinkin vastuullisessa tehtävässä toimiva voi vajota.
Yksi jakamistalouden ilmentymä on Uber kyydinvälityssovellus. Uber on vuonna 2009 perustettu Yhdysvaltalainen teknologiyritys. Sen päätoimisto sijaitsee San Franciscossa. Vuonna 2016 yritys toimi jo 507 kaupungissa ja 66 maassa. Uber on älypuhelinsovellus ja sen tarkoituksena on mahdollistaa helppo taksin tai kimppakyydin tilaaminen. Sovellus yhdistää kyydin tarjoajan ja kyydin tarvitsijan. Kyyti suoritetaan useinmiten yksityisautolla. Sovellus laskee automaattisesti kyydin hinnan, ja ajomatkan. Matkustajalla on mahdollisuus arvioija kuljettajansa kyydin päätteeksi. Sa- manlainen mahdollisuus on myös kyydin suorittaneella kuljettajalla. Yhtiö on vallannut voimaasti markkinoita eri puolilla maailmaa ja siitä on tullut erittäin suosittu muun muuassa synnyinmaas- saan USA:ssa. Yhtiö on tehnyt vallankumouksen maailman taksimarkkinoilla. Sillä on arvioitu olleen noin 8 miljoonaa käyttäjää ympäri mailman vuonna 2014 ja vuonna 2015 yhtiön sovelluksella tehtiin keskimäärin 1 miljoona matkaa päivässä. Jouluaattoon 2015 mennessä Uberin kokonaiskyytimäärä ylitti 1 miljardin rajan. (Fortune 2015; Juggernaut 2015, viitattu 18.11.2016).
Uberin selvimmät erot taksiin on se, että yhtiö ei vaadi UberPop palvelussa kuljettajilta taksiliikennelupaa, taksinkuljettajan ajolupaa tai että yhtiön kuljettajilla olisi asianmukuisia viranomaisen lupia harjoittaa elinkeinotoimintaa. Uber ei palkkaa kuljettajiaan, vaan rekrytoinnin hoitaa yhtiön omistama ja Hollannissa sijaitseva Rasier B.V. Yhtiö siirtää verojen maksamisen vastuun kuljettajilleen. Kyytisovelluksen hinnat päättää Uber. (Svenska taxiförbundet 2016; Fortune 2015, viitattu 24.11.2016).
Yhtiön suosion arvellaan osittain johtuvan halvoista kuluttajahinnoista ja kyydin tilaamisen helppoudesta. Uberin hinnat ovat keskimäärin 20 – 60 % halvemmat kuin rekisteröityjen taksien. Yhtiön markkinaehtoinen hinnoittelu saattaa nostaa kyytihinnoittelun väliaikaisesti jopa 2 – 9 ker- taiseksi. (Business Insider 2016; & Harvard Business Review 2015, viitattu 19.11.2016).
Vuonna 2016 yhtiön markkina-arvon arvioidaan olevan jopa $ 69 miljardin arvoinen. Uber ei ole pörssiyhtiö. Se ei omista autoja. Sen markkina-arvo on suuri, mutta yhtiön tekemä tulos ja taloudellinen tilanne ei. Uber on kerännyt sijoittajilta noin $ 16 miljardin varat. Uber teki vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä $ 1,27 miljardin tappion. Se on seitsemän vuoden toimintansa aikana tehnyt tappiota yhteensä $ 4 miljardia. Uberilla on käteisvaroja pankissa varovaisten arvioiden mukaan noin $ 8 miljardia, lisäksi yhtiöllä on noin $ 2 miljardin luottoraja ja $ 1,2 miljardin laina. (Bloomberg 2016, viitattu 14.11.2016).
Yhtiö on toiminnastaan lähtien ollut kahnauksissa niiden maiden hallitusten, tuomioistuimien, viranomaisten ja taksialan kanssa missä se on operoinut. Se on ollut syytettynä muun muuassa luvattoman ja laittoman taksiliikenteen harjoittamisesta sekä verojen kiertämisestä (harmaa talous). Uberin toiminta on kielletty useissa maissa. Suomessa Uberin toiminta on välitysyhtiönä sallittu, mutta Uberin kuljettajana toimiminen vaatii viraomaiselta saadun taksinkuljettan ajoluvan. Euroopan maista Uberin toiminnan on kieltänyt esimerkiksi Saksa, Italia, Ranska, Hollanti ja Espanja. (Suomen Taksiliitto 2016; Bloomberg 2016, viitattu 14.11.2016).
Harmaa talous ja ongelmat
Jos kuljettaja päättää määränpään ja ottaa kyytiin mukaan toisen henkilön kyse on jakamis- taloudesta ja auton yhteiskäytöstä. Jos asiakas päättää määränpään, kuten esimerkiksi UberPop palvelussa kyse on taksitoiminnasta. Yhteiskäyttöautossa ei käytetä myöskään matkustuskump- panista sanaa: “Asiakas”. Ruotsissa UberPoP-palvelu on ollut viranomaisen tarkasteltavana. Ruotsin vapailla taksimarkkinoilla on todettu, että Uberin toiminta on selvää taksitoimintaa, joka edellyttää viranomaiselta saatua taksiliikennelupaa. Ruotsin taksiliiton Taxiförbudetin mukaan Uberin toiminta on verojen, arvonlisäveron ja maksujen kiertämistä. Ruotsissa Uberin toimintaa on tutkinut poliisin talousrikostutkijat ja veroviranomaiset. (Svenska Taxiförbundet 2016; Skatteverket 2016; Sveriges Radio 2016; SVT 2016, viitattu 15.11.2016).
Ruotsissa tarkemmissa tutkimuksissa on ilmennyt, että
Uber-kuljettajista:
• 76 % ei omista verotodistusta.
• 37 % Uber-kuljettajista on rikosrekisteri mm. rattijuoppouksista, huumerikoksista, pa-
hoinpitelyistä, varkauksista, talousrikoksista ja erinäköisistä liikennerikoksista.
• 3 % käytetyistä Uber autoista on ollut käyttökiellossa. Joka kolmatta autoa ei omista itse
kuljettaja.
• 24 % omistaa verotodistuksen tai he istuvat hallituksen jäseninä ja heillä on teoreettinen mahdollisuus maksaa saaduista tuloista verot. (Gothia Protecting Group 2016, viitattu 15.11.2016).
Uber matkustaja tilaa matkan Uber-sovelluksella Euroopassa. Määrittelee määränpään ja saa hinta-arvion. Saavuttaessa määränpäähän maksu tapahtuu mobiilimaksamisella, eli sovellukseen rekisteröidyllä luottokortilla. Kuluttajan maksamat rahat menevät suoraan Hollannissa sijaitsevaan Uberin Euroopan toiminnoista vastaavaan toimistoon Uber B.V:lle ja Rasier B.V:lle. Uber tilittää noin 75 – 80 % takaisin kuljetuksen suorittaneelle kuljettajalle ja pitää loput 20 – 25 %. Tuon 20 – 25 % se lähettää Bermudan veroparatiisissa sijaitsevaan toimistoonsa Uber C.V:lle. Hollannissa sijaitseva Uberin Euroopan toiminnoista vastaan toimiston työntekijämäärä oli vuonna 2013 0 työntekijää, vaikka yhtiö oli operoinut markkinoilla jo usemman vuoden. Yhtiötä onkin syytetty järjestelmällisestä verosuunnittelusta ja verojen välttelystä, sekä sen kuljettajia lakisääteisten maksujen ja verojen välttelemisestä ja tulojen salaamisesta. Poliisi on tehnyt Hollannissa sijaitsevaan Uber B.V:n toimistoon useita ratsioita vuoden 2015 aikana. Uber-kyyti ei sisällä arvonlisäveroa. (Business Insider 2016; Bloomberg 2016; Sveriges Radio 2016; Fortune 2015 vii- tattu 18.11.2016).
Uber on kertonut, että se ei ole työnantaja. Näin ollen se ei ole velvollinen suorittamaan esi- merkiksi työnantajamaksuja. Yhtiö toimittaa oman tulkintansa mukaan vain alustan liikennesektorille yrittäjien ja kuluttajien käyttöön. Jokainen Uber kuljettaja on yksityinen yrittäjä, joilla täysi vapaus ajaa yhtiön sovelluksella silloin, kun he itse haluavat. Hinnan kyytipalvelussa päättää Uber. Vuonna 2016 englantilainen tuomioistui tuomitsi Uberin työnantajaksi. Tuomi- oistuimen mukaan yhtiön kuljettajat on oikeutettuja esimerkiksi lomakorvauksiin ja minimipalkkoihin. Uber on valittanut tuomiosta. (Business Insider 2016, viitattu 19.11.2016).
Yhtiötä on syytetty kuljettajiensa turvallisuustarkistusten laiminlyömisestä ja kuluttajien harhaanjohtamisesta turvallisuusasioissa. Yhtiön turvallisuustarkistuksen ovat läpäisseet useat vakavistakin rikoksista tuomitut henkilöt. Yhtiön turvallisuustarkistuksia on pidetty riittämättöminä, koska turvallisuusselvitys ei sisällä muun muuassa sormenjälkitunnistusta ja yhtiön turvallisuustarkistus voi mennä vain siihen asti mihin laki antaa myönten yksityisille turvallisuustarkis- tusyrityksille. Uber käyttää turvallisuustarkistuksiin Accurate ja Checkr yritysten palveluita. (The New York Times 2015; Fast Company 2015; SVT 2016, viitattu 25.11.2016).
Juuri näin, iso kiitos. Ja nyt odotetaan Penttiän vastinetta!
Penttilä on ehkä väärä henkilö puhumaan vapaasta kilpailusta. Epäonnistuneen poliittisen uran jälkeen pakastevirkaan Keskuskauppakamariin, joka suljettuina lautakuntineen muistuttaa lähinnä neuvostoaikaisia kumileimasimia, ja jonka toimitusjohtaja ei käytännössä kanna minkäänlaista vastuuta mistään. Kilpailua käydään lähinnä KKK:n sisäisistä valtaistuimista. Siksi tämä ulostulo, joka on kyllä taitavasti höystetty vakuuttavilta kalskahtavilla luvuilla ja tutkimuksilla, huokuu täydellistä tietämättömyyttä ns. Uber-tyyppisten palveluiden syvimmistä yhteiskunnallisista vaikutuksista. Niissä pääasiallisena liiketoimintamallina on mahdollisimman tehokas verojen ja muiden yrityksille kuuluvien lainmukaisten velvoitteiden vältteleminen. Ei tarvitse olla edes sähkölampun keksijä ymmärtääkseen mihin tämä johtaa. Hivenen yksinkertaisemmalle ihmiselle riittää, jos tarvitsemansa tavaran tai palvelun saa vaan halvalla, mutta voisin kuvitella että Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaa hiukan huolettaisi tämänkaltaisen toiminnan rapauttava vaikutus koko yhteiskuntaan. Tai kenties juuri tämänkaltaisen ajattelun tai ymmärryksen puute edesauttoi poliittisen uran melko nopeaa loppumista.
Keskuskauppakamarin edustamien yritysten kannalta varmasti malli, jossa ei omisteta juurikaan mitään kiinteää omaisuutta eikä ole kuin hallinnollisia työntekijöitä, kuulostaa varmasti ihanteellisella ratkaisulta. Tosin silloin KKK:n työnsankareille myönnettävien ansiomerkkien määrä voi kokea melkoisen romahduksen.