Kilpailukykysopimus rakentuu vanhan käyttöjärjestelmän varaan. Siitä tulee mieleen Symbian. Muistikuva ei ole kovin rohkaiseva.

Symbian käyttöjärjestelmä siivitti Nokian matkapuhelinvalmistajien ykköseksi. Se oli tehokas ja moderni. Sitten se ei enää ollut kumpaakaan. Muut käyttöjärjestelmät ajoivat ohi.

Suomella oli kylmän sodan aikana suhteellisen tehokas ja moderni käyttöjärjestelmä nimeltään korporatismi. Siihen kuului kaksi osaa: kolmikanta ja oma valuutta, jonka saattoi tarpeen tullen devalvoida. Kun liityimme rahaliiton jäseneksi oma valuutta putosi pois. Oman valuutan poistuminen oli määrä kompensoida entistä joustavimmilla työmarkkinoilla.

Miten kävi? Puhuimme pitkään uudesta käyttöjärjestelmästä, markkinatalous-Suomesta, mutta päädyimme sitten vanhaan eli korporatismiin. Tällä kerralla kuitenkin ilman omaa valuuttaa. Kutsutaan mallia nimellä uuskorporatismi.

Mitä uusvanha käyttöjärjestelmä oikein tarkoittaa? Se tarkoittaa, että mikäli kaikki menee oikein hyvin, pääsemme taloustutkijoiden povaamaan yhden prosentin pitkän aikavälin kasvuun. Prosentin kasvu tarkoittaa, että pää pysyy juuri ja juuri vedenpinnan yläpuolella, jos koko ajan leikataan jostakin. Jos tällainen kasvu riittää, voimme jatkaa uuskorporatismilla eteenpäin. Jos se ei riitä, on syytä pohtia uutta käyttöjärjestelmää Suomelle.