Pikettyn pähkähullu idea

Yleinen 8 kommenttia

Marxin analyysi oli oivaltava, mutta hänen politiikkasuosituksensa olivat seinästä repäistyjä. Thomas Pikettyn kanssa näyttää olevan samalla tavalla.

Pikettyn kuuluisaan kirjaan en puutu. Sitä ovat arvioineet minua paljon pätevämmät henkilöt. Sen sijaan kommentoin hänen ideaansa siitä, että verotuksen progressiota tulisi Suomessa nostaa. Tämän ajatuksen hän esitti A-studiossa 28.5.2014 http://areena.yle.fi/tv/2160097 .

Kehutaan Pikettyä kuitenkin ensin. Hän toteaa haastattelussa, että maissa, joissa veroaste on 45–50%, ei veroja voi nostaa loputtomasti. Mukavaa, kun on kuuluisan taloustieteilijän kanssa jostakin asiasta samaa mieltä.

Vielä mukavampaa on, kun on jostakin asiasta eri mieltä – ja tietää olevansa oikeassa. Tällainen asia on verotuksen progressio.

Piketty on sitä mieltä, että ansiotuloveron progressiota tulisi Suomessa kiristää. Ajatuksessa ei ole mitään järkeä.

Suomessa on jo nyt Euroopan kirein keskiluokan verotus. Sen sijaan pienipalkkaisten verotus on eurooppalaisessa vertailussa kevyttä. Jos kiristämme ansiotuloverotuksen progressiota, annamme viestin siitä, että ei kannata kouluttautua ja pyrkiä hyväpalkkaisiin töihin. Kuitenkin Suomen tulevaisuus on kiinni korkean lisäarvon työpaikoista: siis niistä, joissa ihmisten tuottavuus on suuri ja korvaus työstä korkea.

Kireä ansiotulon verotus ei poista tuloeroja vaan kasvattaa niitä. Jyrkkä progressio pitää huolen siitä, että yksikään ihminen ei rikastu työtä tekemällä. Vaurastuminen onnistuu vain loton, ammattiurheilun tai perimisen kautta. Tätäkö Piketty haluaa?

Minusta vaikuttaa siltä, että Piketty vaatii progression kiristämistä Suomessa siksi, että varallisuus muualla maailmassa keskittyy liikaa. Yhtä hyvin hän voisi vaatia, että suomalaisten tulee pukeutua shortseihin tammikuussa, koska lämpötila Mumbaissa ja Singaporessa on silloin kestämättömän korkea.

8 vastausta artikkeliin ”Pikettyn pähkähullu idea”

  1. Tarkalleen ottaen Piketty esitti yhtenä vaihtoehtona korkean verotuksen maille (kuten Suomi), että kokonaisveroaste pidettäisiin ennallaan, mutta marginaaliverotusta nostettaisiin. Hän ei sitä varsinaisesti suositellut. Se oli selvä vastaus toimittajan kysymykseen ”miten pääomien kasautumista ja tuloeroja voitaisiin tasata korkean verotuksen maissa kuten Suomessa”.

  2. ”Minusta vaikuttaa siltä, että Piketty vaatii progression kiristämistä Suomessa siksi, että varallisuus muualla maailmassa keskittyy liikaa. Yhtä hyvin hän voisi vaatia, että suomalaisten tulee pukeutua shortseihin tammikuussa, koska lämpötila Mumbaissa ja Singaporessa on silloin kestämättömän korkea.”

    Suomessakin varallisuus keskittyy kaiken aikaa, eikä sillä ole olemassa mitään maksimirajaa. Jos varallisuuden keskittymistä ei haluta, pitää asialle tehdä ajoissa jotain. Ei vasta sitten kun varallisuus on jo keskittynyt. On epäoikeudenmukaisempaa ottaa joltain pois omaisuutta kuin estää sen saaminen. Lisäksi rahan tuoma valta vaikeuttaa tilanteen tasoittamista myöhemmin.

  3. Piketty tarjoaa järjestelmäratkaisuja vähän toteuttamiskelpoisuuden rajamailta. Yhtäkään esimerkkiratkaisua tuskin kannattaa yksinään ja sellaisenaan implementoida ja olettaa kaiken korjaantuvan. Teoriassa niin marginaaliverotuksen sataa prosenttia lähenevä progressio kuin muutaman prosentin varallisuusvero ovat molemmat yksittäisiä malleja, joilla puhtaalta pöydältä lähdettäessä voitaisiin vähentää varallisuuden keskittymistä, ja joilla omaisuuden kasvattaminen vaikeutuisi sitä mukaa, mitä suurempi se on, nykyisen helpottumisen sijaan. Tämän suhteen on melko epäolennaista puhua mistään viesteistä ja työllä rikastumisesta, kun pääpointti on marginaaliverotuksen kasvu tulojen mukana ad infinitum, eikä niinkään sen kasvun jyrkkyys.

    Henkilökohtaisesti en myöskään pidä Pikettyn ratkaisumalleja toteuttamiskelpoisina, koska pääoma on jo keskittynyt liiallisesti, mutta se ei tarkoita etteikö tämänsuuntainen systeemi olisi järkevämpi kuin nykyinen, jossa pääoma elää omaa elämäänsä ja sekä varallisuus, että valta keskittyy keskittymistään.

  4. Ansiotuloverotuksessa tulee käyttää suhteellista tasaveroa. Lisätöiden tekemisestä tai opiskelemisesta parempaan ammattiin ei pidä seurata rangaistusta kovemman veroasteen muodossa. Nykyinen järjestelmämme kannustaa pitämään koulutustason alhaisena ja tyytymään töihin, joissa vastuuta yritysten tai yhteiskunnan menestymisestä ei juurikaan tarvitse kantaa.

  5. Hmmm…
    Minulla on hyvä idea. Lasketaan reimasti välillisiä tasaveroja, kuten ALVia. Palautetaan varallisuusvero ja tehdään siitä sekä pääomaverosta progressiivinen. Pidetään myöskin maailman köyhistä huolta aloittamalla solidaarisia tulonsiirtoja. Kaikilla olisi silloin kivempaa, eikä pelkästään rikkaimmalla prosentilla.
    Eiköhän ryhdytä kaikki ajamaan tällaista politiikkaa, eiks je!

    • Suomessakin verotuksen ja kulutuksen rakenne on vinoutunut. Laman jälkeisen nousun aikana maahan syntyi tehotonta työtä, erityisesti suuria pinta-aloja ruoka- ja kotitaloustavaroiden kauppaan. Osteskelusta tehtiin menestyksen kuvaaja. Nyt kaupan ja jakelun murros on vauhdissa. Kulutuskyky ja -tahto ovat laskeneet. Tässä tilanteessa sekä kulutusverojen että tuloverojen tuotot laskevat, ja yhteiskunta puolustautuu elvyttämällä, jos ei kansantalouden vastuunkantaja ole nyt tarkkana. Lienee viisasta varautua rakennemuutokseen, missä lisäarvoa tuovia palveluita, niiden tuotannon koulutusta ja kv. liikkuvuutta on viisaampi tukea kuin elvyttää väistyviä ja epäonnistuneita toimialoja. Niukkuuden jako olisi oikein hallittuna nyt kovan luokan suoritus EU-tasollakin. Erikoista on, että riskinsietävää rahaa ei ole tarjolla uuden korkean lisäarvon liiketoimiin. On pattitilanne, joka johtanee vielä yhteen rysäykseen ennen kasvua.