Uuden EVA raportin parasta antia on Jorma Ollilan, Veli Sundbäckin ja Sakari Tammisen kirjoitus ”Eurooppalainen uskonpuhdistus”.

Uskonpuhdistus on radikaali metafora. 1500-luvun uskonpuhdistus johti Euroopan jakautumiseen.Onko edessä uusi jako?

Kirjoittajat eivät tätä sano. Heille uskonpuhdistus tarkoittaa ”eettistä itsetutkiskelua, valtarakenteiden kriittistä tarkastelua, harhautuneiden käytäntöjen oikaisemista sekä palatsijuonittelujen ja etupiirien hajottamista”. On tietenkin mahdollista, että tämänkertainen uskonpuhdistus ei johda Euroopan jakautumiseen. Mutta on myös mahdollista, että historia toistaa itseään.

Jatketaanpa metaforaa hieman.

Martin Lutherin uusi versio on tietenkin Angela Merkel. Merkel ei usko anekauppaan eli valtionvelkojen poispyyhkimiseen. Hän vaatii velkaantunneita tekemään parannuksen. Hän julkaisee teesit, jotka viitoittavat tien parempaan Eurooppaan.

Teesejä ei kuitenkaan hyväksytä kaikkialla. Heikkouskoiset kuuntelevat mieluummin Joseph Stiglitziä ja Paul Krugmania, jotka sanoivat, ettei anekaupassa ole mitään pahaa. Parannusta ei tarvitse tehdä, koska Keskuskuspankki voi päästää kaikki synneistä painamalla lisää rahaa. Ainoa mitä tarvitaan on luja usko stimuluksen voimaan.

Mikä on lopputulos? 1500-luvulla Eurooppa jakautui katoliseen, protestanttiseen, anglikaaniseen ja kalvinistiseen Eurooppaan. Mikä on uuden uskonpuhdistuksen jälkeinen Euroopppa?

Ryhmä 1: uuskatolinen etelä-Euroopppa. Ranska johtaa tätä ryhmää, johon kuuluvat Espanja, Portugali ja Italia. Kreikkaa ei oikein suvaita tässä(kään) ryhmässä. Siksi suunnitelmia tehdään sen hivuttamiseksi ulos Eurosta. Sitäpaitsi: Kreikkahan kuuluu ortodoksiseen eikä katoliseen Eurooppaan!

Ryhmä 2 eli uusprotestantit. Tähän kuuluvat Saksa ja muut Euro-uskoiset maat, jotka pitävät valtion talouden kunnossa. Suomi jatkaa Mikael Agrikolan viitoittamalla tiellä ja on mukana Saksan ryhmässä.

Ryhmä 3 eli uusanglikaanit. Ryhmän johtaja on tietenkin Yhdistyneet kuningaskunnat. Tämän ryhmän kannattajat uskovat vapaakauppaan ja markkinatalouteen. He eivät halua alistua Saksan valtaan. Irlanti kuuluisi mielellään tähän ryhmään, mutta valitettavasti se on sitonut itsensä uusprotestantteihin eurolla. Ruotsi ja Tanska eivät historiallisesti kuuluisi tähän ryhmään, mutta ovat mukana siksi, että euroon liittyminen ei todellekaan kiinnosta (eikä katolisiin tunneta vetoa).

Ryhmä 4 eli uuskalvinistit. Sveitsi jatkaa yksin niin kauan kun pankit saavat toimia vapaasti. Norja liittyyä tähän ryhmään, koska silläkin on varaa olla yksin.