Brexit ei ole avioero vaan uuden suhteen alku. Pesänjakamisen sijasta meidän pitää kääntää katse tulevaisuuteen.

Kuluva vuosisata on ollut tuskien taival Euroopan Unionille. Kaikki mikä voi mennä pieleen on mennyt pieleen.

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, se oli vapauden ja markkinatalouden synonyymi. Nyt siitä on tullut nuorisotyöttömyyden, velkaantumisen ja jatkuvien kriisien synonyymi.

Näin ei voida jatkaa. Euroopan unionin on uudistuttava perinpohjaisesti. Muuten hukka perii.

Brexit tarjoaa loistavan mahdollisuuden EU:n uudistamiseen. Meidän on mahdollista siirtyä ideologisesta integraatiosta pragmaattiseen integraatioon. Meidän on mahdollisuus siirtyä Bryssel-keskeisestä Euroopasta kehittyvien kaupunkien ja alueiden dynaamiseen Eurooppaan. Meidän on mahdollista palauttaa Euroopan Unionin sen alkuperäiseen tarkoitukseen eli Euroopan yhdistämiseen.

Valitettavasti Euroopan yhdistäminen ei tunnu olevan EU:n agendalla. Koko puhe avioerosta kertoo siitä, että olemme rakentamassa pysyviä rajalinjoja Euroopan sisälle. Suomen pitää asettua tällaista puhetta ja tällaista ajattelutapaa vastaan.

Brexit on megavaikea superhaaste. Mutta politiikan tehtävä on kääntää suuren luokan ongelmat suuren luokan mahdollisuuksiksi.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Eurooppa epäonnistui rauhan rakentamisessa, koska se keskittyi Saksan rankaisemiseen. Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa onnistui rauhan rakentamisessa, koska se keskittyi uuden yhteistyösuhteen rakentamiseen.

Ehdottaisin nöyrästi EU:n neuvottelijoille, että meidän kannattaisi ottaa mallia toisen eikä ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä lähestymistavasta.

Brexit ei ole avioero. Se ei ole sodanjulistus. Se on mahdollisuus uuteen.