Niinistö ja Lipponen: Murroksen miehet

Presidentinvaaleihin ilmoittautuneet Lipponen ja Niinistö ovat viime murroksen miehiä. Onko heillä annettavaa tämän kertaiseen käännekohtaan maailman politiikassa ja taloudessa?

Lipponen ja Niinistö olivat nostamassa Suomea viime lamasta. Nyt he ovat valmiita johtamaan Suomea tästä murroksesta eteenpäin. Onko heistä siihen?

Niinistön vahvuus on taloudellinen realismi. Heikkous on taipumus kamreerimaiseen näkemykseen.

Lipposen vahvuus on eurooppalaisuus. Heikkous on vanhentunut maailmankuva. Eurooppa on oleellisesti muuttunut Lipposen ajoista.

Tulevina kuukausina näemme, kumpi valtiomiehistä pystyy tuottamaan selkeämmän näkemyksen muuttuneesta maailmasta ja Suomen paikasta siinä. Saamme hyvät vaalit.

Huonolta näyttää

 Jos hallitusohjelmasta julkisuuteen tihkuneet tiedot pitävät paikkansa, on kyseessä elinkeinoelämän kannalta huonoin hallitusohjelma pariin vuosikymmeneen. Ohjelma ei tue kasvua. Se kurittaa suomalaista omistamista ja ottaa erityisen vihan kohteeksi lehtien ja aikakauslehtien kustantamisen. Näinkö Suomi nousee?

Viime lamassa Suomi teki kannustavan verouudistuksen, josta lähti liikkeelle 15 vuoden kasvun aika. Tämä verouudistus ei tue kasvua, ei suomalaista omistamista eikä suomalaisia työpaikkoja.

Jos olet pienyrittäjä etkä halua kasvaa, voit olla tyytyväinen. Sinun kannaltasi hallitusohjelma on hyvä. Muiden yritysten kannalta se on huono.

Huonolta näyttää.

Mitä voimme oppia lamasta?

Yhä useampi kuuluisa proffa on sitä mieltä, että lamakausista ei yleensä opita mitään. Tai tarkemmin: opitaan korjaamaan lamaan johtaneet erityispiirteet, mutta ei yleisiä syitä.

Professorit Kenneth Rogoff ja Carmen Reinhardt kävivät läpi kahdeksan vuosisataa taloushistoriaa ja totesivat, että pankkisektorista liikkeelle lähteneet lamat muistuttavat kaikki toisiaan.

Mutta ei kai nykyinen lama muistuta 1930-luvun lamaa? Ei seurauksiltaan, mutta syiltään kyllä.

1930-luvun laman taustalla oli viisi seikkaa:

1. Kokemattomuus kansainvälisessä lainaamisessa

2. Spekulaatio ja sitä seurannut pörssiromahdus

3. Yli-investoinnit maatalouteen

4. Luottamuspula

5. Epäonnistunut rahapolitiikka

Jos maatalouden tilalle laittaa asuntomarkkinat, vaikuttaa paletti melko lailla samalt

Krugmanin teesit

Hesari julkaisi Paul Krugmanin kirjan nimeltä Lama. Julkistamistilaisuudessa puhetta johti Antti Blåfield. Jaakko Kiander ja minä olimme paneelissa. Tässä ajatuksia kirjasta:

Maailmantaloutta uhkaa Japanin tauti. Edessä on pitkä alhaisen kasvun ajanjakso. Maailma voi välttyä Japanin taudilta vain lisäämällä elvytystä. Näin voidaan tiivistää Krugmanin teesit, jotka on luettavissa hänen juuri suomeksi ilmestyneestä kirjastaan, Lama.
 
Krugmanin perusvirhe on se, ettei hän oivalla Japanin ja Yhdysvaltain eroa. Japani ei noussut viime lamasta siksi, että se ei ole markkinatalous. Yhdysvallat nousee tästä(kin) lamasta siksi, että se on markkinatalous.
 
Japani täyttää ulkoisesti markkinatalouden piirteet – mutta vain ulkoisesti. Käytännössä Japani on hallintotalous, josta puuttuu sekä riskirahoitus että dynaamiset pienyritykset. Japanin malli toimi niin kauan kuin maa saattoi ottaa muita kiinni. Kun se oli saanut muut kiinni, ei uudistuskykyä enää löytynyt.
 
Toki muitakin syitä Japanin menetettyyn vuosikymmeneen on. Yksi on se, että pankkeja ei kunnolla siivottu laman alussa. Toinen on se, että Japanin on kohdannut ikääntymisen haasteet ensimmäisenä. Mutta nämä kaksi piirrettä pikemmin alleviivaavat eroja USA:n ja Japanin välillä kuin tuovat talouksia lähemmäksi toisiaan.
 
Eurooppa on eri juttu. Eurooppaa saattaa uhata Japanin tauti. Syykin on selvä: Eurooppa on lähempänä Japanin mallia kuin Yhdysvallat. Mutta sisämarkkinakehitys on Euroopassa niin pitkällä, että hallintotalouteen siirtyminen ei vaikuta todennäköiseltä edes täällä.
 
Kauhukuva Euroopalla on, että tulevaisuutta johtavat G2-maat eli USA ja Kiina. Näin siis tapahtuu siinä tapauksessa, että Eurooppa oikeasti jää kiinni lamaan.
 
Krugmanin kirja on loistava analyysi viime vuosikymmenten kriiseistä, mutta resepteistä olen eri mieltä. Sangen hyödyllinen lukukokemus, joka pakottaa ajattelemaan.
 
juttu julkaistu ensin: foresight.fi