Kreikka ja Karjala

Maailma on epäoikeudenmukainen paikka. Oli väärin, että Neuvostoliitto vei meiltä Karjalan. On väärin, että Kreikka eli yli varojensa ja laittoi Suomen maksajaksi. Seuraako tästä, että Suomen tulisi vaatia Karjalaa takaisin. Seuraako tästä, että Suomen tulee vaatia erillisjärjestelyä Kreikan vakuuksien suhteen?

Vastaus molempiin kysymyksiin on kielteinen. Suomen ei pidä toimia tavalla, joka heikentää omaa asemaamme Venäjän naapurina tai EU:n jäsenenä, huolimatta siitä onko oikeus meidän puolellamme. Toki voi tulla sellainen hetki, että Suomen on puolustettava etujaan viimeiseen saakka. Mutta tuo hetki ei ole nyt.

Kreikka on johtajuuden tulikoe

Kreikan vakuusvyyhti on hallituksen tulikoe. Jos hallitus selvittää sen, on ennuste hyvä. Jos selkeää ratkaisua ei tule, on hallituksella edessä tuskien tie.

Kaikki suomalaiset tietätävät, että hallitus yritti saada aikaan Suomelle edullisen ratkaisun. Se ei onnistunut. Tässä tilanteessa hallituksen tulisi todeta, että Euroopan etu on Suomen etu; siksi Suomi luopuu erillisvaatimuksistaan.

Jos Pääministeri ja Valtiovarainministeri toteavat tämän yhdessä, he osoittavat suurta johtajuutta. He viestittävät omille joukoilleen ja oppositiolle: Suomi palaa paikalleen vastuullisena, ratkaisuja etsivänä maana.

Eurooppa odottaa.