Digitaalisuus etenee

Yksi asia on puuttunut vaalikeskustelusta: kysymys siitä, miten tuottavuutta voidaan lisätä digitalisaation avulla. Onneksi Kauppakamarit ovat lähtenee asiassa liikkeelle.

Kauppakamarit ovat aloittaneet ”Viisas valitsee verkkolaskun” -kiertueen. Sen tarkoituksena on kertoa yrityksille, miten verkkolaskun käyttöön kannattaa siirtyä. Hankkeeseen liittyy myös ”Verkkolasku käyttöön!” -opas, jonka on tehnyt Helsingin Seudun kauppakamari.

Siirtyminen sähköiseen taloushallintoon on tärkeä askel tuottavuuden parantamisen tiellä. Mutta se ei yksin riitä. Myös kuntapuolen pitää laittaa oma pesänsä kuntoon. Sitra on asiaa ajanut ja EVA on aiheesta julkaissut raportin. Kuntien digitalisaatio tulisi ottaa hallitusohjelmaan isolla kirjaimilla.

Nokian jälkeinen Suomi

Hyvinvointivaltio 1.0 rakennettiin metsä- ja metalliteollisuuden varaan. Hyvinvointiyhteiskunta 2.0 rakennettiin Nokia varaan. Hyvinvoiva Suomi 3.0 rakennetaan kauppakamareiden jäsenyritysten varaan.

Perinteisesti Suomessa on ollut yksi tai kaksi talouden sektoria, jota suosimalla on voitu varmistaa myönteinen talouskehitys koko maahan. Talouspolitiikan ja elinkeinopolitiikan perspektiivistä homma on ollut melko yksinkertaista.

Nyt tilanne on toinen. Emme tiedä mistä kasvu tulee. Siksi elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä on parannettava yleisesti ja kaikkialla. Kauppakamariryhmä edustaa koko Suomen elinkeinoelämän kirjoa. Tiedämme täsmällen millaiset toimintaedellytykset yrityksillä on Suomen eri osissa. Osaamme myös kertoa, mitä nykyisen ja seuraavan hallituksen tulee tehdä, jotta yritykset voivat kasvaa ja työllistää.

Nokian jälkeisessä Suomessa kauppakamarin rooli korostuu.

Kiinnostavin ja tehokkain!

Kauppakamarit aikovat olla kiinnostavin ja tehokkain elinkeinoelämän järjestö Suomessa vuoteen 2012 mennessä. Tavoite on haastava, mutta ei missään nimessä mahdoton.

Vuosi 2011 tulee olemaan yhtenäisen Kauppakamariryhmän esiinmarssin aikaa. Yhdeksäntoista kauppakamaria jatkavat alueidensa tärkeimpinä edunvalvojina. Alueellisen toiminnan rinnalle rakennamme entistä yhtenäisemmän valtakunnallisen Kauppakamariryhmän. Samalla painotamme viestinnällisyyttä ja haemme uusia toimintamuotoja. Annamme yritys- ja kuntajohtajille mahdollisuuden käyttää puheenvuoroja asioissa, jotka ovat heille tärkeitä. Teemme kampanjoita. Valitsemme muutamia keskeisiä teemoja.

Hommia on paljon, mutta onneksi kauppakamaritoiminnassa on suuri joukko innostuneita ja osaavia ihmisiä mukana. Ei muuta kuin hommiin.

Jo kaksi päivää töissä

Vihdoinkin uusiin töihin! Aloitin maanantaina Keskuskauppakamarissa. Tänään oli jo toinen päivä uudessa työpaikassa.

Ensimmäiset päivät ovat sujuneet tietokonetta ja puhelinta virittäessä, laatikoita purkaessa ja kokouksissa istuessa. Aivan kylmiltään en kuitenkaan aloittanut: olin tavannut jokaisen Keskuskauppakamarin työntekijän jo ennen ensimmäistä työpäivää. Lisäksi minulla oli mahdollisuus tavata melkein alueellisten kauppakamarien johtajat palaverissa noin kuukausi sitten.

Toimitusjohtajana aloitan vasta 1.5., jolloin Kari Jalas omien sanojensa mukaan ”siirtyy ikuisen vapun viettoon”.

Kohti uusia haasteita

EVA on maailman paras työpaikka, mutta uusiin haasteisiin on tartuttava, kun ne ovat tarpeeksi mielenkiintoisia.

Keskuskauppakamarin hallitus on tänään hyväksynyt minut uudeksi toimitusjohtajaksi. Siirryn uuteen työpaikkaan huhtikuun puolessavälissä ja aloitan toimitusjohtajana vappuna.

Suomella on edessä kaksi suurta murrosta. Kauppakamarien 16 000 jäsentä ovat avainasemassa kun näihin haasteisiin vastataan.

Ensimmäinen haaste on siirtyminen teollisesta Suomesta palveluiden Suomeen. Viime lamasta nousimme Nokian ja metalliteollisuuden avulla. Nyt katse kääntyy kauppaan ja palveluihin. Tämä ei tarkoita selän kääntämistä teollisuudelle. Päinvastoin. Täytyy pitää huoli siitä, että teollisuus voi työllistää Suomessa yhä edelleen – samalla kun teollisten yritesten liikevaihdosta yhä suurempi osuus tulee palveluista.

Toinen haaste on työelämän kulttuurivallankumous. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle tai jatkoajalle (eli tekevät töitä yli eläkeiän). Nuoret nousevat nopeasti vastuullisiin asemiin – ja tuovat tullessaan uuden tavan ajatella ja organisoida työtä. Jos muutos onnistuu, pystymme nostamaan tuottavuutta samaan aikaan kun nostamme ihmisten onnellisuutta. Jos muutos epäonnistuu, on lamasta nouseminen vaikeaa. Toivon, että kauppakamarien jäsenet ja järjestö itse ovat tiennäyttäjiä myös uuden, fiksun työelämän saralla.

Uusi vuosi, uudet haasteet.