Kestääkö euro?

Pyysyykö Euro pystyssä? Pari vuotta sitten kysymys oli teoreettinen. Tänään se on todellinen. Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja…. Mihin kriisit päättyvät?

Teimme EVAssa pari vuotta sitten skenaarioharjoituksen. Euron kaatuminen tuli esille vain pahimmassa katastrofiskenaariossa. Jos harjoitus tehtäisiin tänään, olisi tämä vaihtoehto selkeämmin esillä.

Todennäköistä yhä on, että Euro pysyy pystyssä, mutta sekin vaihtoehto täytyy ottaa huomioon, että näin ei kävisi. Onko kukaan miettinyt mitä se Suomelle tarkoittaisi?

EVA skenaariot Kom-teatterissa

Kuka olisi uskonut, että KOM-teatterissa näytetään Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tekemiä globaaleja skenaarioita?

Olin KOM teatterissa katsomassa Juha Itkosen kirjoittamaa näytelmää KONEen ja KOM-teatterin historioista, joista löytyi yllättäviä yhtymäkohtia. Yllätys oli suuri kun kesken näytelmän tuotiin näyttämölle EVA Skenaariot, joita vanhassa työpaikassani olin väsäämässä.

Tämä oli varmasti ensimmäinen kerta Suomen kulttuurihistoriassa, kun EVAn töiden tuloksia esiteltiin KOM-teatterissa. Ei tällaista tapahtunut Max Jakobsonin aikaan! Kyllä Suomi on todellakin muuttunut.

Loistava valinta

EVAn uudesi johtajaksi valittiin Matti Apunen. Matti on tehnyt loistavaa työtä Aamulehden vastaavana päätoimittajana. Hän on erinomainen valinta EVAan.

On mukava huomata, että taso EVAssa vain nousee sen jälkeen kun minä sieltä lähdin.

Yhden haasteen Matti kyllä tuo tullessaan: EVAn toimiston pitää opetella Tampereen [täemperee] murretta.

Kohti uusia haasteita

EVA on maailman paras työpaikka, mutta uusiin haasteisiin on tartuttava, kun ne ovat tarpeeksi mielenkiintoisia.

Keskuskauppakamarin hallitus on tänään hyväksynyt minut uudeksi toimitusjohtajaksi. Siirryn uuteen työpaikkaan huhtikuun puolessavälissä ja aloitan toimitusjohtajana vappuna.

Suomella on edessä kaksi suurta murrosta. Kauppakamarien 16 000 jäsentä ovat avainasemassa kun näihin haasteisiin vastataan.

Ensimmäinen haaste on siirtyminen teollisesta Suomesta palveluiden Suomeen. Viime lamasta nousimme Nokian ja metalliteollisuuden avulla. Nyt katse kääntyy kauppaan ja palveluihin. Tämä ei tarkoita selän kääntämistä teollisuudelle. Päinvastoin. Täytyy pitää huoli siitä, että teollisuus voi työllistää Suomessa yhä edelleen – samalla kun teollisten yritesten liikevaihdosta yhä suurempi osuus tulee palveluista.

Toinen haaste on työelämän kulttuurivallankumous. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle tai jatkoajalle (eli tekevät töitä yli eläkeiän). Nuoret nousevat nopeasti vastuullisiin asemiin – ja tuovat tullessaan uuden tavan ajatella ja organisoida työtä. Jos muutos onnistuu, pystymme nostamaan tuottavuutta samaan aikaan kun nostamme ihmisten onnellisuutta. Jos muutos epäonnistuu, on lamasta nouseminen vaikeaa. Toivon, että kauppakamarien jäsenet ja järjestö itse ovat tiennäyttäjiä myös uuden, fiksun työelämän saralla.

Uusi vuosi, uudet haasteet.

Kiinalaista kapitalismia

EVAn skenaariohanke muutti tapaani katsoa maailmaa. Kun luen lehtia, jaottelen jutut neljaan luokkaan: lansi luo nahkansa, kiinalaista kapitalismia, blokkien taisto seka neljantena stimulus ja romahdus.

EVAn skenaariohanke muutti tapaani katsoa maailmaa. Kun luen lehtia, jaottelen jutut neljaan luokkaan: lansi luo nahkansa, kiinalaista kapitalismia, blokkien taisto seka neljantena stimulus ja romahdus.

Hyva esimerkki kiinalaisesta kapitalismista ja siihen liittyvasta kiinalaisen itsetunnon noususta on International Herald Tribune -lehden juttu, jonka mukaan ostetuin kirja Kiinassa on Onneton Kiina. Sen viesti on, etta Kiinan on otettava paikkansa uutena maailman johtajana. Muutoin sille kay huonosti.

Kirjoittajia on viisi vihaista nuorta miesta. Heidan mielestaan nykyinen finanssikriisi osoittaa, ettei lansimaisesta kapitalismista enaa ole mihinikaan. Tarvitaan kiinalaista kapitalismia. Tarvitaan Kiinan johtoa politiikassa ja taloudessa.

Myos uusin The Economist kasittelee samaa ilmiota. Voi olla, etta lkka Herlin oli oikeassa, kun han totesi skenaarioiden julkistamistilaisuudessa, etta elamme jo skenaariossa kaksi – eli kiinalaisessa kapitalismissa.

HUOM! PAHOITTELUT. Pisteet a:n ja o:n paalla eivat vielakaan nay!

Linkki

Aalto vai tsunami?

EVA järjesti syksyllä keskustelun korkeakoulujen tulevaisuudesta teemalla ”Aalto vai tsunami”? Tuolloin keskustelijat päätyivät siihen, että Aalto-korkeakoulu synnyttää kantoaallon, joka nostaa kaikki Suomen korkeakoulut uudelle tasolle.

Toivotaan niin. Tosiasia kuitenkin on, että talouslama ei lainkaan helpota hankkeen toteuttamista. Ajatus siitä, että yrityksiltä saataisiin kerättyä 200 miljoonaa euroa, oli kunnianhimoinen jo ennen talouskriisiä. Nyt se vaikuttaa erittäin haastavalta.

Kriittisen tärkeä on saada Aallolle rehtori, joka valaa uskoa hankkeen toteutumiseen. Ellei tällaista henkilöä löydetä akateemisesta maailmasta, olisi ehkä syytä katsoa akateemisen maailman ulkopuolelta. Monet Euroopan yliopistot ovat rekrytoineet keulakuvansa akateemisen maailman ulkopuolelta. Imperial College, University College ja London School of Economics ovat hyviä esimerkkejä. Käsittääkseni myös Hollannissa on toimittu näin.

Väinö Tanner ja vaalit

Eero Heinäluoma nimesi Väinö Tannerin esikuvakseen pääministerinä. Mikä viesti valintaan sisältyi?

Jorma Ollila kysyi EVAn vaalifoorumissa 1.3.2007 Eero Heinäluomalta, mikä on hänen esikuvansa kaikista Suomen pääministereistä. Ensimmäinen henkilö, jonka Heinäluoma nimesi, oli Väinö Tanner. Perusteena Heinäluoma mainitsi muun muassa sen, että Tanner otti pääministerinä vastaan Suomen (yhä edelleen valkoisen) armeijan paraatin ja pyrki siten omalla esimerkillään yhdistämään kansalaissodan jakaman maan.

Heinäluoman valinta oli mielenkiintoinen monesta syystä. Väinö Tanner on ehkä ollut historian oikeistolaisin demaripuheenjohtaja. Hän on ollut ehkä Suomen Moskova-vastaisin ulkoministeri. Hän ymmärsi elinkeinoelämää ja toimi itse yritysjohtajana. Halusiko Heinäluoma viestittää, että hänestä tulee pääministerinä vähemmän vasemmistolainen kuin tällä hetkellä näyttää?

Entä jos hänestä ei tulekaan pääministeriä? Nouseeko Heinäluoman uudeksi esikuvaksi Kalevi Sorsa, joka antoi suomalaisille Valcon ja sosialistisen internationaalin?