Could not be more wrong

Bengt Holmström herätteli uneliasta seminaariväkeä Eduskunnan lisärakennuksessa toteamalla, että koko suomalainen innovaatiojärjestelmä perustuu ajatukseen, joka ei voisi olla enemmän metsässä: ”Could not be more wrong.”

Ajatus siitä, että innovaatiot syntyvät rahasta ja vapaudesta on täysin väärä. Ne syntyvät pakosta ja niukkuudesta. Amazonin perustaja, Jeff Bezos on todennut, että kun hän katsoo taaksepäin yhtiönsä 12-vuotiaaseen historiaan, hän huomaa, ettei yhtiössä tehty yhtään innovaatiota silloin kun meni hyvin ja oli rauhallista. Kaikki innovaatiot tehtiin pahassa paikassa, paineen alla.

Holmström lisäsi vettä myllyyn, että yritykset, joilla on kaikkein suurimmat T&K budjetit ovat kaikkein surkeimpia innovaatioissa. Kysymys ei ole ainoastaan siitä, että jos vähentää tutkimus- ja kehitysbudjettia miljardilla saa saman verran innovaatioita. Kysymys on siitä, että saa enemmän. Raha yhdistettynä innovaatiorauhaan estää (eikä siis edistä) innovaatioita.

Holmström ei sanonut tätä, mutta minä sanon: Kun koko suomalainen innovaatiojärjstelmä perustuu ajatukseen siitä, että yrityksille pitää antaa enemmän rahaa, jotta ihmiset voivat rauhassa innovoida, on pakko kysyä, onko nykyinen järjestelmä innovaatioiden este. Voipi olla, että vastaus on myönteinen.

Tulevaisuusvaliokunnan menneisyys

Kirjoitukseni eduskunnan tulevaisuusvaliokunnasta (Taloussanomat 3.2.2007) herätti kiinnostusta asiaa harrastaneiden keskuudessa. Ilmeni, että olin tehnyt virheen kuvatessani valiokunnan starttia. Ensimmäinen puheenjohtaja ei suinkaan ollut Martti Tiuri vaan toinen professori, Eero Paloheimo.

Virhe on suuri, sillä Eero Paloheimo ansaitsee tunnustuksen tulevaisuuden tutkimuksen edistämisestä Suomessa.

Tulevaisuusvaliokunta on muutoinkin kunnostautunut kykyjen löytäjänä. Antti Kalliomäki (varapj.), Jouni Backman, Jan-Erik Enestam, Ulpu Iivari ja Liisa Jaakonsaari ovat henkilöitä jotka ovat käyneet ”tulevaisuusakatemian”.

Venäjä on muodissa

Venäjä on Arkadianmäellä muodissa.

Torstaina 25.1.2007 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi kolme Venäjä-skenaariota. Pikkuparlamentin seminaaritila oli tulvillaan. Paikalla oli poliitikkoja, asiantuntijoita ja jopa yritysjohtajia.

Seuraavana päivänä olin Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kuultavana samasta aiheesta. Toinen kuultavista oli Suomen Pankin Pekka Sutela. Valiokunnan jäsenet olivat lähestulkoon kaikki paikalla. Keskustelu oli vilkasta ja kysymykset hyviä.

Suomi eroaa muista tuntemistani maista siinä, että se innostuu yhdestä ulkopoliittisesta asiasta kerralla. 1990-luvun alussa innostuttiin Euroopan unionista. Tämä tarkoitti sitä, että Pohjoismaat ja Venäjä unohdettiin yli kymmeneksi vuodeksi. Sitten alettiin puhua Kiinasta ja Intiasta. Muutama vuosi sitten löydettiin Pohjoismaat uudelleen. Nyt on sitten Venäjän aika. Mikä lienee seuraava muoti-ilmiö?