Junckerin viisi skenaariota ja Suomi

Hatunnosto Junckerille: hän on julkaissut viisi skenaariota EU:n tulevaisuudesta. Kolme näistä ovat hyviä Suomelle, kaksi ovat huonoja. Kaikissa Suomi tarvitsee uutta nordismia eli uutta pohjoismaista yhteistyötä, johon kuuluu myös Viro.

Kaksi Junckerin skenaarioista ovat epärealistisia:

Skenaario numero yksi eli ”Jatketaan niin kuin nytkin” ei miellytä ketään. Päätöksiä ei saada aikaan. Euron tulevaisuus on epävarma. Tyytymättömyys Brysseliin on suurta. Joten hylätään tämä.

Skenaario numero viisi eli ”tehdään paljon enemmän yhdessä” tarkoittaisi federalistista EU:ta, jota ei tässä poliittisessa tilanteessa saada aikaan. Joten hylätään myös tämä.

Kolme keskimmäistä skenaariota ovat mahdollisia Suomelle. Ne voivat olla myös hyviä, jos niitä vauhdittaa voimakas uusi pohjoismainen yhteistyö.

Skenaario kaksi eli ”vain yhteismarkkina” on Suomelle parempi kuin ei EU:ta laisinkaan. Yksi sen tavoitteista on regulaation voimakas vähentäminen, joka sopisi meille. Jos tätä visiota tukemaan rakennetaan vahva pohjoismainen poliittinen yhteistyö, on näkymä Suomelle hyvä. Ruotsin ja Suomen yhteinen jäsenyys Natossa vahvistaisi turvallisuutta.

Skenaario kolme eli ”jos haluaa tehdä enemmän, tekee enemmän” tarkoittaa monen nopeuden Eurooppaa. Tässä skenaariossa pohjoismaat voisivat mennä syvemmälle kuin muut. Tärkeätä olisi välttää jyrkännettä Euromaiden ja muiden välillä.

Skenaario neljä eli ”vähemmän, mutta tehokkaammin” sopisi meille vallan mainiosti onhan EU:n suurin ongelma ollut suuri kunnianhimo yhdistettynä huonoon toteutukseen. Pohjoismaiden kanssa meidän tulisi varmistaa, että prioriteetit ovat realistisia eivätkä komission toiveunia.

Junckerin skenaarioista puuttuu hajaantuminen ja romahdus, mutta aivan kaikkea ei voi komission puheenjohtajalta vaatia. Tämä on hyvä keskustelunavaus komissiolta.

2 vastausta artikkeliin ”Junckerin viisi skenaariota ja Suomi

  1. Junckerin skenaarioista puuttuu siis yksi todennäköisimmistä toteutuvista skenaarioista. Kuvaa hyvin Euroopan tämän päivän aristokratian todellisuudentajua.

    Sääliksi ei käy kuin meidän alamaisten kohtalo. Aristokraatit saavat sen, mitä ovat tilanneetkin, jopa siinäkin tilanteessa missä Euroopassa aletaan pelaamaan Pariisi-1792-roolipelejä tosimielellä.

  2. Miten se olisi pienen Suomen taloudellinen/poliittinen etu, että useista asioista sovittaisiin bilateraalisesti/case-by-case, säätely olisi hajanaista ja kansalaisten liikkumis/liikuttamisoikeuksia tultaisiin rajoittamaan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *